Turkkilainen sauna eli hamam – mitä ja miten?

Turkissa ei voi olla törmäämättä perinteiseen turkkilaiseen kylpylään eli hamamiin, jolla on pitkät historialliset perinteet keskiajalta saakka. Kylpylät olivat suosittuja jo ottomaanien valtakauden aikaan (1299–1923) ja niitä perustettiin nopealla tahdilla sekä hygieenisistä että sosiaalisista syistä. Kylpylät olivat suosittuja tapaamispaikkoja erityisesti naisten keskuudessa, sillä aikoinaan heidän elämänsä rajoittui pitkälti oman kodin seinien sisäpuolelle. Vielä nykyäänkin hamam tarjoaa peseytymisen ja rentoutumisen lisäksi kurkistusreiän turkkilaiseen historialliseen arkkitehtuuriin ja Turkin vanhaan kulttuuriperinteeseen.

Aiemmin hamamia käytettiin lähinnä juoksevan veden puutteen vuoksi, mutta nykyäänkin turkkilaiset käyvät säännöllisesti siellä rentouttamassa kehoaan ja mieltään – eikä pesusta usein joudu maksamaan kovinkaan paljoa. Mitä taas tulee meihin suomalaisiin, pesukokemus saattaa aluksi tuntua oudolta ja tunkeilevalta – ehkä jopa nololta. Hermoilu on kuitenkin useimmiten ihan turhaa, sillä parhaimmillaan hamam on todella rentouttava ja miellyttävä kokemus.

Turkkilaisen saunan historiaa

• Turkin vahva kylpyläkulttuuri linkittyy vahvasti islamiin ja se kuuluu täydentävänä osana moskeijoihin. Uskontoon liittyvät peseytymiset hoidetaan hamamissa, eikä muslimi voi mennä rukoilemaan moskeijaan ellei ole peseytynyt sitä ennen kunnolla. Aikojen alussa profeetta Muhammed epäröi suositella tällaisia ”hikoilulaitoksia” Koraanissa, sillä hän ajatteli arabien vanhan tavan eli kylmässä vedessä peseytymisen, olevan parempi ja terveellisempi. Profeetta joutui kuitenkin pyörtämään päätöksensä, koska tuli vakuuttuneeksi siitä, että hikoilukylvyt lisäsivät hedelmällisyyttä.
• Sana hamma merkitsee arabiksi kuumentaa. Heprean kielellä haman tarkoittaa olla lämmintä. Islamin hamman on saanut alkunsa jo 300-600 lukujen syyrialaisista termeistä, kylpylöistä.
• Turkkilaiset valloittivat Konstantinopolin vuonna 1453, jolloin siellä oli 153 kylpylää ja 8 suurta termiä. Islaminuskoiset turkkilaiset olivat tutustuneet kreikkalaiseen hikoilusaunaan ja roomalaisiin kylpylöihin jo satoja vuosia. Vähitellen syntyi kaksi erilaista hamam-tyyppiä: kaplica ja ilica. Näistä ilica esiintyy kuumien lähteiden yhteydessä, joissa kuumimman huoneen (harara) keskellä on kuumavesiallas. Kaplicassa huoneen keskellä taas on hikoilukoroke.
• Myös hieronta on kuulunut turkkilaiseen saunaan tärkeänä osana kylpemistä. Hararan keskellä on kahdeksankulmainen marmorikoroke, jonka päällä kylpijä pestään. Koroketta sanotaan napakiveksi, koska sen päällä kylpijä paljastaa pesijälleen napansa. Seinustoilla on usein myös pienempiä kammiota, joissa kylpijät voivat pestä itsensä yksityisesti.
• Ensimmäiset hamamit nousivat aavikoille kaupunkien ulkopuolelle. Hamamit olivat avoinna kaikille säädystä katsomatta, sillä kylpylämaksu maksettiin varallisuuden ja omantunnon mukaan.

Miten hamamiin tulee varustautua?

• Kylpyläkäyntiin ei välttämättä tarvitse varustautua mitenkään erityisemmin, sillä hamamista saa yleensä kaiken tarvittavan. Halutessaan mukaan voi pakata kylpyläolosuhteisiin sopivat kengät, kuten varvassandaalit. Usein kylpylässä on tarjolla kenkiä, mutta kokovalikoima ei välttämättä ole kovinkaan laaja, joten varsinkin isompijalkaisen kannattaa napata omat kengät mukaan. Kylpylöissä ei ole tapana liikkua paljain jaloin.
• Hamamissa käymistä suositellaan usein heti loman alkuun: kuorittu iho toimii hyvänä pohjana rusketusta varten. Hamamin jälkeen on tärkeää suojautua aurinkorasvalla, koska kuorittu iho on arka auringolle.
• Naiset ja miehet kylpevät perinteisissä hamamissa erillisissä tiloissa, mutta varsinkin turistikohteissa on ns. unisex-hamameja, joissa kaikki ovat samassa tilassa – ja usein alasti. Jos alastomuus tuntuu kiusalliselta, miesten kannattaa ottaa mukaan uimahousut ja naisten taas bikinit tai alushousut. Kokovartalouimapukua ei kannata ottaa, sillä sen joutuu kuitenkin riisumaan pois pesun alettua.
• Arvotavarat, kuten puhelimet ja lompakot kannattaa jättää hotellille. Hamameissa saattaa olla lukolliset tai koodilla varustetut lokerot, mutta niiden turvallisuus on vähän niin ja näin. Pukeutumistilat vaihtelevat kylpylöissä omista pienistä pukuhuoneista lokeroihin, ja useimmissa pukuhuoneissa on myös valvontakamerat, mikä luo hommaan oman jännityksensä.
• Kannattaa muistaa juoda – sekä ennen että jälkeen hamamin.
• Kylpylöissä puhutaan usein vain turkkia, mutta yleensä kommunikaatio toimii hyvin esimerkiksi eleiden avulla. Turistikohteissa pärjää loistavasti myös englannilla, ja yllättävän monessa paikassa puhutaan myös saksaa.
  

Mitä hamamissa tapahtuu?

• Vierailu hamamissa kestää yleensä noin 2-3 tuntia.
• Heti hamamiin saavuttua tulee päättää, minkälaisen paketin haluaa ostaa. Vaikka olisit maksanut jo etukäteen, kannattaa varautua, että sinulle koetetaan sinnikkäästi tarjota myös lisäpalveluja. Noin 20 euron perusmaksulla saa yleensä höyrysaunan, kuorinnan ja pesun, mutta tarjolla on niiden lisäksi erilaisia hierontoja ja kasvonaamioita. Pakettien hinnat ovat usein selkeästi esillä, mutta (kuten tapoihin kuuluu) tinkaaminen kannattaa aina.
• Yleensä hamamissa on yksi viileä huone (maslak), lämmin huone (tepidarium) ja kuuma huone (harara). Näiden lisäksi voi olla pukeutumishuone, pesuhuone, pikkuisia pesusyvennyksiä sekä kuuma- tai poreallas. Perinteisessä hamamissa ei ole kiuasta, vaan lämmitys tapahtuu lattioissa ja seinissä kulkevien kanavien avulla. Hamam lämmitetään putkijärjestelmän kautta joko puilla tai hiilillä. Joissain maissa niitä lämmitetään jopa lehmän tai kamelin lannalla tai oljilla. Kuitenkin useissa turistikohteissa on ihan tavallinen suomalainen sauna – johon tosin ei heitetä vettä.
• Hamamissa jokaisella on oma pesijä, joka pitää vieraasta huolta alusta loppuun. Monet pesijöistä puhuvat (ainakin välttävää) englantia ja vaikka eivät puhuisikaan, ohjeet tulevat kyllä selviksi elekielelläkin. Kielimuuria ei siis tarvitse pelätä.
• Kaikki alkaa saunasta. Kun kylpijä saa hien pintaan ja ihohuokoset auki, pesijä tulee hakemaan joko suoraan pesutilaan tai sitten sinne mennään höyryhuoneen kautta. Höyryhuonetta seuraa pesijän tarjoama läpikotainen saippuointi ja ihon kuorinta, joka tehdään kuorintakintaalla. Herkkäihoisten kannattaa varoittaa pesijää jo etukäteen, sillä ensikertalaiselle käsittely voi tuntua liian rajulta. Lisäksi lian määrä, jota ihosta irtoaa, saattaa ensimmäisellä kerralla järkyttää. Suuri osa liasta on kuitenkin kuollutta ihosolukkoa, joten häpeilyyn ei ole syytä.  Huuhteluvaiheessa vuorotellaan kuuman ja kylmän veden välillä.
• Puhdistuksen ja kuorinnan jälkeen vilvoitellaan usein hetki viileämmässä huoneessa ennen hierontaa. Hieronnalta ei kannata odottaa mitään ammattimaista nuijintaa: se on kestoltaan melko lyhyt (lyhimmillään vain noin 10 minuuttia) ja usein sekoitus erilaisia hierontamuotoja, kuten klassista hierontaa ja kosmetologisia palveluita. Hieronnan aikana voidaan kasvoille tehdä myös naamio tai jonkinlainen kuorinta.
• Hoidon jälkeen pesijälle kuuluu jättää tippiä: yleensä noin 20 prosenttia hoidon hinnasta.

Peruskylpy vai vähän ekstraa?

• Hamamien hinnat vaihtelevat reilusti. Edullisimmillaan kokemuksen saa noin 20 eurolla, mutta turistien suosimat tyylikkäämmät ja ylellisemmät kylpylät voivat veloittaa kattavimmista paketeistaan jopa yli 100 euroa.
• Kannattaa tutustua hamameihin etukäteen ja lukea myös kävijöiden ajankohtaisia arvosteluja. Sekaan mahtuu monenlaista yrittäjää, eikä kaikkien paikkojen toiminta valitettavasti kestä päivänvaloa.
• Muista jättää tippiä pesijällesi!