Mitä Siljalla syödään? Ja vähän Tukholmassakin

Yhteistyössä: Silja Line & Visit Stockholm

Kenelle muulle tulee laivan buffetista mieleen ruokavuoret, kunnon mättö, pitkät jonot ja loppuillan ”pakko avata housunnappi” -ilmiö?  Oma käteni olisi ainakin noussut pystyyn vielä reilu pari viikkoa sitten. Kuitenkin jos nyt kysyttäisiin, olisin varmasti pitkälti eri mieltä. Laivan buffet ei enää tarkoita paljoa halvalla, vaan esillepanoon, raaka-aineisiin ja lähiruokaan sekä makuihin todella panostetaan!

Grande Buffet

Silja Linen Grande Buffetin valikoima uudistui toukokuussa 2022, ja pääsimme vaikuttajaporukan kanssa ensimmäisten joukossa maistelemaan ja testaamaan sitä. Kaikkea ei ole suinkaan laitettu uusiksi ja kestosuosikit löytyvät edelleen listalta, mutta yli 140 erilaisesta vaihtoehdosta löytyy myös todella paljon uutta. Tänä kesänä teemapöytä on mallia smörgåsbord, ja siellä tarjoillaan useita ruotsalaisia herkkuja.

Keittiöpäällikkö Jyrki Tulkki kertoi meille uudistuneesta menusta ja sen sisällöstä. Yksi suurimmista eroista oli se, miten esillepanoon oli kiinnitetty huomiota aivan eri tavalla kuin ennen. Poissa olivat valtaisat ruokalaarit ja tilalle oli tullut pieniä siistejä tarjoiluastioita ja -annoksia, joita toki täytettiin tiuhaan tahtiin. Myös kasvis- ja vegeruokiin on panostettu uuden menun myötä aivan uudella tavalla ja innolla: vegaaniruokailijoiden määrä on kasvanut tasaisesti myös laivoilla, joten Silja Line on päättänyt vastata tähän tarpeeseen. Lisäksi kasvis- ja vegetarjontaa oli haluttu tuoda kaikkien saataville niin, että tarjottavat on pidetty samassa paikassa muiden ruokien kanssa. Tarjolla ei siis ole erillistä vege- tai kasvispöytää, vaan vegaaniset annokset on merkattu muiden joukkoon vihreillä kylteillä. Huomasin itsekin napsivani lautaselle tavallista enemmän kasvis- ja vegeruokaa, kun ne olivat siinä niin hyvin tyrkyllä. Yllätyin jälleen positiivisesti, miten maistuvaa (ja kaunista!) vegeruoka voikaan olla! Toivotaan, että muutkin matkustajat suhtautuvat yhtä ennakkoluulottomasti tarjottaviin.

Entäs sitten jälkiruokapöydät (kyllä, niitä oli useampi!)? Suklaaputous, konvehtiseinämä, juustolajitelma… Ja pehmiskone kaikilla lisukkeilla! Voi sitä lapsenomaista intoa, kun pääsin pruuttailemaan kastikkeita huojuvan pehmiksen päälle. Harmi vaan, että sitä alkaa ilmeisesti tulla vanhaksi, kun makeaa ei voikaan enää kiskoa ihan tolkuttomasti, vaan jossain kohtaa tulee raja vastaan ja liika sokeri alkaa ällöttää…

Aamiainen Bon Vivantissa

Commodore-luokan hytteihin kuului aamiainen Bon Vivantissa. Ja voi juku, millainen aamiainen se olikaan! Tarjolla oli perus leipien, leikkeleiden, jogurttien, myslien, hillojen, mehujen, juustojen, leivonnaisten, kakkujen, hedelmien ja konvehtien lisäksi myös lämpimiä ruokia ja erikoiskahveja, jotka tilattiin suoraan pöytään. Testasin itse muffinssin, jossa oli muun muassa kalaa sekä amerikkalaisen pannukakun kermavaahdolla ja hillolla. Suosittelen lämpimästi testaamaan näiden lisäksi myös lattea ”normikahvin” sijaan. Se sai meidän porukaltamme niin paljon ylistyssanoja, etten ole hetkeen kuullut kenenkään innostuvan mistään niin paljon!

Lounas Tukholmassa Fat Catissa

Lounaalla suuntasimme uuteen Fat Catiin, joka on uusi, aasialainen brasserie. Fat Cat sijaitsee syksyllä 2021 avatussa digitaalisessa kulttuurikeskuksessa Spacessa, Sergelin torilla.

Fat Catin menusta löytyy japanilaisia ja korealaisia annoksia, kuten kulhoja ja vartaita. Annokset valmistuvat saliin avautuvassa avokeittiössä.  Ruuat tuotiin suoraan pöytään, enkä totta puhuen edes tiedä, mitä söimme. Ehkä jotain possubowlia? Ja jälkiruuassa oli keksiä ja vadelmaa. Kokemus oli hieman outo, mutta ruoka varsin maittavaa. Ja tuo bowl oli järkyttävän iso! Ei varmasti kenellekään jäänyt nälkä.

Ravintolan yhteyteen avautuu kesäksi myös yksi Tukholman suurimmista ulkoravintoloista, joten vaikkei nälkä olisikaan, kannattaa paikka käydä kurkkaamassa.

Bon Vivant & Menu Nordic

Paluumatkalla söimme Bon Vivant -ravintolassa Menu Nordic -menun, joka on 14.5.2022 lanseerattu viiden ruokalajin menu. Annoksissa yhdistyvät niin rohkeus luoda uutta, taito vaalia perinteitä kuin myös intohimo maukkaaseen ja laadukkaaseen lähiruokaan. Menun keskiössä ovat pohjoisen maut, ja kaikessa tekemisessä on haluttu suosia paikallisia tuottajia ja läheltä löytyviä raaka-aineita niin Suomesta kuin Ruotsistakin.

Mitä menu sitten piti sisällään?

1. Ensimmäiseksi pöytään kannettiin kokin tervehdys eli tartar-pihvi.
2. Alkuruuaksi oli paistettuja kampasimpukoita, friteerattua kelta- ja punajuurta, pinjansiemeniä, fenkolia, kurkkua ja appelsiinilla maustettua ruskistettua voita.
3. Seuraavaksi eteen kannettiin haudutettua turskanseläkettä, simpukka-sinappiveloutlé, keitettyjä ja friteerattuja sinisimpukoita sekä paistettu perunapannukakku maustettuna tillillä ja pinaatilla.
4. Pala pitkään kypsytettyä Präst-juustoa Falköpingistä.
5. Mansikkatartaletti ja vaahdotettu vaniljapannacotta, tuoreita mansikoita ja hillottua raparperia.

Omiksi lemppareiksi näistä nousivat juusto ja jälkkäri – kuinkas muutenkaan! Mutta jokainen annos oli kyllä kaunis katsella ja miellyttävä maistella. Menuun mahtui hurjan paljon makuja ja värejä, mikä oli hyvä ja tällainen ei-ruokaihminenkin sai siitä paljon irti. Eniten kuitenkin huvitti, kun kuunteli esimerkiksi Kulinaari-Kimmon analyyseja annoksista. Siellä vilisi itselle uusia adjektiiveja ja kieli oli muutenkin ihanan värikästä. Omalla kohdalla kommenttien taso kun oli lähinnä mallia ”hyvää”, ”voisin syödä toistekin” ja ”jatkoon”.

Laivaviinit ja -oluet

Ja ettei kukaan vaan pääse luulemaan, että homma oli pelkkää syömistä, niin lopuksi vielä katsaus Siljan uusiin laivaviineihin ja -oluihin, joita meille esitteli sommelier Peter Björkfors. Laivaviinit ovat siis laivojen omia nimikkoviinejä, jotka valitaan aina kahdeksi vuodeksi kerrallaan.

Aluksi Peter kertoikin meille valintaprosessista, joka ei ollut mikään helppo homma: laivan henkilökunnasta koostuva raati valitsee mittavasta määrästä viinikandidaatteja laivan nimikkoviini eli valko- ja punaviinin, rosen, kuoharin ja samppanjan. Valinta tehtiin sokkomaisteluna yli sadan ehdokkaan joukosta ja tänä vuonna myyntiin tulleiden viinien valintaprosessi aloitettiin jo marraskuussa 2021. Valintaprosessiin kuului kaksi kierrosta, joista ensimmäisellä 16 ammattilaista (laivan viiniasiantuntijat ja ravintoloiden sommelierit) maisteli kaikkiaan noin 120 erilaista viiniä. Toisella kierroksella keskityttiin finaaliviineihin, jolloin maun lisäksi tuli huomioida myös viinien hinnoittelu ja logistiikka. Kun mietitään laivaviinien kulutusta, on selvää, että tuotetta tulee olla koko ajan reilusti saatavilla.

Näin vuoden 2022-2024 laivaviinejä on kuvailtu nettisivuilla:

• Laivan samppanja, Champagne Lombard Extra Brut Premier Cru, tulee Champagne Lombardin perhetilalta Epernaysta, Ranskasta. Viini on valmistettu Chardonnay-, Pinot Noir- ja Meunier-rypäleistä, jotka ovat eri Premier Cru-tarhoilta. Viini on erittäin kuiva, makuprofiili on mineraalinen ja hienostunut. Samppanja on runsaan hedelmäinen johtuen 36 kuukauden kellarikypsytyksestä.
• Laivan kuohuviini, Corvezzo Blanc de Blancs Spumante Organic, tulee Italian Veneton alueelta. Tämä luomuviini on täysin vegaaninen, ja se on yhdeltä Italian suurimmalta luomuviinituottajalta. Viiniin on käytetty Glera-, Chardonnay ja Pinot Blanc -rypäleitä. Tämä erittäin kuiva viini on täydellinen nautittavaksi sellaisenaan tai antipastilajitelman sekä kala- ja äyriäisruokien kanssa.
• Laivan valkoviini, Markus Huber Grüner Veltliner Winemaker’s Selection Organic, tulee suositulta itävaltalaiselta viininvalmistajalta, Markus Huberilta. Viini on valmistettu itävaltalaisesta Grüner Veltliner -rypäleestä, joka on kestävästi kasvatettu sekä luomu- ja vegaanisertifioitu. Viini sopii monenlaisten ruokien, kuten salaattien, kanan, keitettyjen tai grillattujen vihannesten, kala- ja äyriäisruokien sekä aasialaisen ruuan kanssa.
• Laivan roseeviini, Barone Montalto Nero D’Avola Rosato Organic, on raikas, hedelmäinen ja maukas. Nero d’Avola on arvostettu luonnonmukaisesti viljelty punaisen rypälen lajike Italian Sisiliasta. Roseeviinin maussa yhdistyvät hedelmäinen mansikka ja granaattiomena sekä herkän orvokkinen ja kukkainen tuoksu. Viini sopii hyvin grillatun lohen, äyriäispastan ja carpaccion kanssa.
• Laivan punaviini, Barbanera Campo Pietra Appassimento Organic, tulee kuivasta ja aurinkoisesta Etelä-Italiasta, ja on valmistettu paikallisista Primitivo ja Negroamaro-rypäleistä appassimento-menetelmällä. Viini on luomusertifioitu ja sen maku on täyteläinen, mehukas ja hilloinen. Tuoksussa ja maussa on karhunvatukkaa, kirsikkaa ja luumua. Viini sopii erinomaisesti grillatun naudan- ja lampaanlihan sekä kypsien juustojen kanssa, ja on täydellinen nautittavaksi myös sellaisenaan.

Lisäksi Siljan laivoille oli valittu myös kaksi laivan nimikko-olutta jotka molemmat tulevat Virosta. Toinen on tumma portteri ja toinen vaalea olut, joka on sitrusmaisen raikas. Skippasin itse näiden maistelun, sillä oluet eivät vaan millään tavalla ole oma juttu. Jos hajun perusteella saa kuitenkin antaa jonkinlaisen tuomion, niin sanoisin, että vaalea vei voiton. Näin laivaoluita on kuvailtu nettisivuilla:

• Virolaisen Pühaste-panimon Meritäht (5,2 % alk.) on suodattamaton ja pastöroimaton vaalea olut, joka on luonteeltaan pehmeä, hedelmäinen ja kermainen. Tuoksussa on persikkaa, aprikoosia ja päärynää. Hedelmäisyyttä tasapainottaa raikkaan sitruunan kitkeryys sekä hapokkuus, ja jälkimaussa sekoittuvat maltainen makeus ja humalainen katkeruus. Tämä vaalea olut sopii hyvin siipikarjan, kalan, pizzan ja salaattien kanssa.
• Toinen laivaolut, Baltic Porter (7,9 % alk), on palkitun virolaisen Õllenaut-panimon tervehdys tumman oluen ystäville. Tämä 1700-luvun Lontoosta peräisin oleva olut on valmistettu kuudesta eri maltaasta, brittiläisestä ja saksalaisesta humalasta, ja olut on fermentoitu brittiläisellä ale-hiivalla. Tässä portterissa on paahteisuutta sekä lakritsin, kahvin ja melassin aromeja. Olut sopii hyvin porsaanpaistin, suklaakakun tai kypsän Goudan kanssa.