1. Venetsiassa on yli 400 siltaa, joista tunnetuimmat ovat Rialton silta ja Huokausten silta. On kuitenkin olemassa muutamia vähemmän tunnettuja siltoja, joilla on sitäkin mielenkiintoisempi historia. Yksi tällainen on Ponte delle tetten silta, joka on kirjaimellisesti käännetty ”tissien sillaksi”, koska sitä käyttivät prostituoidut, jotka seisoivat yläosattomissa sillalla. Toinen mielenkiintoinen on Ponte dei Pugni eli ”Nyrkkien silta”, joka oli kuuluisa taisteluistaan aina vuoteen 1705 asti, jolloin ”huvitus” kiellettiin. Sillalta voi kuitenkin yhä bongata neljä valkoista marmorijalanjälkeä, jotka ovat muistuttamassa taistelijoiden aloituskohdista.
2. Gondoli-kuskiksi ei päädytä sattumalta. Venetsiassa on noin 350 gondolia ja 400 gondolieriä, mutta gondolieriksi tuleminen vaatii paljon työtä, ja vuosittain myönnetään vain 3 tai 4 uutta gondolierikorttia. Kuskiksi haluavien tulee muun muassa hankkia yli 400 tuntia koulutusta, suorittaa eräänlainen oppisopimuskoulutus mestarigondolierin kanssa sekä lopuksi vielä läpäistä koe, jota on luonnehdittu erittäin haastavaksi.
3. Venetsian gondolien on lain mukaan oltava mustia. Lain tarkoituksena oli vähentää epäreilua kilpailua kaupungin gondoliöörien välillä. Nykyään gondolierit kuitenkin hieman kiertävät tätä lakia koristelemalla gondoliensa sisäpuolen kirkkailla väreillä, pehmustetuilla istuimilla ja kauniilla lisävarusteilla, jotta ne erottuisivat mahdollisimman hyvin joukosta.
4. Vain yksi naisgondolieri. Gondolierin ammatti on aina nähty miesten ammattina, jossa tarkkaan varjellut salaisuudet, opit ja neuvot ovat siirtyneet sukupolvelta toiselle, isältä pojalle. Kuitenkin vuonna 2010 Giorgia Boscolo, erään gondolierin tytär, teki historiaa ollessaan ensimmäinen nainen, joka läpäisi tiukan gondolierien loppukokeen.
5. Tunnetuin italialainen tervehdys ”ciao” on peräisin Venetsiasta. Sanan alkuperä juontaa juurensa venetsialaisesta tervehdyksestä ”s-ciavo vostro”, joka tarkoittaa ”orjasi”. Tätä lyhennettiin myöhemmin, kunnes siitä muodostui sana ”ciao”.
6. Venetsiassa on yksi maailman kapeimmista kaduista. Venetsian mutkittelevat kadut ja kanavat ovat todellinen labyrintti. Siellä sijaitsee myös yksi maailman kapeimmista kaduista. Calle Varisco on vain 53 cm leveä. Katu on nimetty 1400-luvulla silkkiteollisuudessa vahvasti vaikuttaneen Variscon perheen mukaan.
7. Venetsian väkiluku on vähentynyt 120 000:sta 60 000:een viimeisen 50 vuoden aikana. Jotkut asiantuntijat uskovat, että Venetsia voisi olla vuoteen 2030 mennessä aavekaupunki, jossa vain turistit vierailevat päiväsaikaan.
8. Maailman ensimmäinen julkinen kasino avattiin Venetsiassa vuonna 1638. Casino di Veneziaa pidetään yleisesti maailman vanhimpana kasinona.
9. Salama on iskenyt Campanileen useita kertoja. Campanile, Pyhän Markuksen kirkon terävä kellotorni, on Venetsian korkein rakennus. Se tarjoaa upeat näkymät kaupunkiin ja Piazza San Marcolle, mutta korkeudella on myös haittapuolensa: torni nimittäin houkuttelee salamoita myrskyisellä säällä! Kellotorni on vaurioitunut pahoin salaman seurauksena yli kymmenen kertaa. Nykyään siihen on asennettu salamanjohdin lisäongelmien estämiseksi.
10. Naamiot suojasivat laitonta toimintaa. Venetsia tunnetaan kauniista karnevaalinaamioistaan, jotka on koristeltu taidokkailla kuvioilla ja ylellisillä höyhenpeitteillä. Keskiajalla naamiot tarjosivat myös suojan laittomille toimille ja romanttisille kohtaamisille, jotka oli eri yhteiskuntaluokkien välillä aikoinaan ankarasti kielletty. Vuonna 1608 neuvosto hyväksyi maskien käytön vain karnevaalien aikana. Lain rikkojia rangaistiin ankarasti: rangaistukset vaihtelivat parin vuoden vankeusrangaistuksesta julkiseen kuritukseen ja häpeäpaaluun.
Postauksen kuvat: Adobe Stock
Heh, tiedän yleisesti aika paljon ”nippelitietoa”. En ole Venetsiassa ikinä käynyt, mutta tiedän hyvin miltä Rialton silta ja Huokausten silta näyttävät, ja näkymät niiltä. Tiesin myös, että väkiluku vähenee, mutta en sitä, että noinkin paljon. Otsikko piti siis ainakin omalta osaltani paikkaansa, en tiennyt noista ainoatakaan.
Kiva, että sieltä löytyy toinenkin nippelitiedon ystävä! Ja vielä kivempaa, että pystyin tarjoilemaan jotain uutta 😀
No huhhuh, Olen käynyt Venetsiassa useamman kerran (viimeksi kesällä biannaalissa), mutta melkein kaikki kohdat näistä oli itselleni uutta tietoa! Gondolierien historiasta lukenut jonkin verran, mutta muuten – never heard.
Eli kiitos sivistämisestä! 😊
Ihan mahtavaa, että tuollainen Venetsia-konkarikin sai tästä postauksesta jotain irti! 🙂
Tiesin noista aika monta, mutta olivat painuneet unhoon. Omana knoppitietona tapaan tarjoilla, että Bondissa oleva Venini Glass on ihan oikea firma Venetsiassa.
Kiitokset sinne suuntaan sivistämisestä – tuota(kaan) en nimittäin tiennyt! 😀
Kiva triviapostaus, näitä on hauska lukea! Ja jopa lukuisia kertoja Venetsiassa käyneenä opin tästä pari uutta siltaa. Nytpä pitääkin tutkia olenko kävellyt niillä tietämättäni ja viimeistään ensi kerralla käydä!
Kuten ylempänä jo kommentoinkin, niin parasta on, jos voin tarjota postauksella jotain uutta! 🙂 Olen itsekin kaikenlaisen nippelitiedon ystävä, joten on ollut kiva huomata, miten hyvin tällaiset postaukset on otettu blogissa vastaan.
Siltoja Venetsiassa tosiaan on, mutta että 400. Sokkeloinen ja kanavia täynnähän se kaupunki on. Hieno kaupunki, mutta aivan liian paljon turisteja, mutta onneksi Venetsia ei ole vaan se yksi turistien kansoittama kävelyvirta vaan sivummalta ja viereisiltä saarilta löytyy omaa rauhaa.
Tuohon 400 on siis laskettu kaikkien Venetsian saarien (118 kpl:tta) sillat! Pääsaarelta ei siis noin montaa löydy 🙂
Yhden näistä olin aiemmin kuullut. Tuon ciao-sanan alkuperän olen juuri lukenut Omaa tietä etsimässä kirjasta, tunnettu paremmin elokuvaversiosta Eat, Pray, Love. En kyllä muista mainittiinko siinä että se on Venetsiasta… Muuten uutta tietoa, ja yllätti se että gondolierin ammattiin vaaditaan noin paljon opiskelua ja paneutumista.
Et ole ainoa, joka yllättyi gondolierin ammatin vaatimuksista! Naiivisti ajattelin, että jos nyt jonkinlaiset liikennesäännöt osaa ja saa paatin pidettyä pinnalla, niin sillä pärjää jo pitkälle.. 😀
Osan tiesin, osan en – tuon, että väestömäärä vähenee tiesin aivan erityisesti, sillä olen nähnyt useammankin dokumentin siitä miten turismi on tuhonnut kaupungin. Asunnot menevät lyhytaikaisvuokrauksena turisteille ja ruuhkat pakottavat vanhemmat ihmiset pysymään sisällä asunnoissaan, kun tulisivat muuten tuupituiksi katujen ruuhkissa. Olen käynyt kerran, mutten taida enää toista kertaa mennä. Nythän ovat tuomassa kaupunkiin pääsymaksuakin, eli teemapuistoksihan tuo on muuttumassa.
Mä katsoin oikeastaan vasta reissun jälkeen liikaturismia koskevan dokumentin, jossa keskityttiin erityisesti Venetsian tilanteeseen. Pakko myöntää, että tuli huono omatunto, vaikka saarella asuimmekin (eli emme olleet ns. päiväturisteja). Ja uusi vero oli jo käytössä, ja mekin sen jouduimme maksamaan kirjautuessamme ulos hotellista.
Tässä oli muutama uusi fakta, joista en tiennyt. Minulla oli suunnitelmissa lähteä alkukesästä Venetsiaan, mutta se reissu vaihtuikin maaliskuiseen Roomaan. Ei huono sekään! Venetsia antaa vielä odottaa itseään. Mitä muuten tykkäsit Venetsiasta?
Kiva kuulla, että postauksesta löytyi jotain uutta! Venetsiasta en ole vielä päässyt kirjoittamaan mitään ”yleispostausta”, sillä en oikein vieläkään osaa sanoa, mitä mieltä olin kaupungista. Toisaalta se oli hurjan kaunis ja kiehtova, toisaalta taas jotenkin luotaantyöntävä ja liian… jotain? Pitää vielä koettaa koota ajatuksia ennen kuin voin antaa tämän kattavamman tai syvällisemmän vastauksen 😀
Nää tällaiset postaukset on kyllä aina niin huvittavia, kun muita reissaajia pidetään tyhminä tyylin ”tätä et tiennyt”.
En ole koskaan käynyt Venetsiassa, enkä tosiaan siis myöskään tiennyt näitä faktoja. Mielenkiintoisia yksityiskohtia! Tuo väkimäärän lasku on surullista.
Kiva kuulla, että postaus kiinnosti, vaikkei kaupunki ollutkaan muuten tuttu. Ja samaa mieltä, on kurjaa, mitä ja mihin kaikkeen liikaturismi vaikuttaa… 🙁
Kiva luettelo, enpä muista tietäneeni noista yhtään. Tosin olen vain kerran käynyt Venetsiassa ja siitä on aikaa tosi paljon. Kaikkein parhaiten sieltä aina muistuu mieleen yksi kauhukokemus. Silloin nuorimmat poikamme (12 ja 8-vuotiaat) yhtäkkiä katosivat seurastamme jonnekin väkijoukkoon, silloille tai kaduille. Onneksi löytyivät alle tunnissa ja olivat yhdessä. Tuosta kokemuksesta pystyn laskemaan, kuinka kauan siitä on, koska heistä vanhempi täyttää tänä vuonna 40 ja molemmat ovat jo yhteensä seitsemän lapsen isät. Mietin nyt kirjoituksesi jälkeen, että pitäisi varmaan käydä uudelleen, niin jäisi mieleen ehkä jotain muutakin Venetsiasta. On se joka tapauksessa hieno matkakohde. Aila
Huhhuh, mitä kauhunhetkiä teidän reissunne onkaan sisältänyt! Me itse asiassa todettiin useaan kertaan, että Venetsia olisi varmasti lasten mieleen, sillä siellä olisi niin helppo leikkiä piilosta kapeilla kujilla 😀 En tosin usko, että yksikään (varsinkaan pienten lasten) vanhempi sitä niinkään arvostaisi… 😀