Saarihyppelykö vain Thaimaan tai Kreikan juttu? Ehei! Mikäli Venetsian pääsaari on jo kierretty, kannattaa suunnata jollekin laguunin lukuisista saarista. Miltä kuulostaisi värikkäiden talojen Burano, lasinpuhaltajien Murano tai surullisen kaunis hautausmaasaari San Michele?
Venetsiassa vesi on läsnä joka puolella. Kätevin tapa tutustua kaupunkiin ja sen lukuisiin saariin onkin hypätä vesibussiin eli vaporettoon, joka seilaa ympäri kaupunkia kellon ympäri. Vesibussilla välimatkat taittaa huomattavasti väljemmin kuin keskustan kapeita katuja turistijoukossa kulkien.
Venetsian julkinen liikenne toimii erinomaisesti – ja minuutin tarkasti! Vaikka vesibussit liikennöivätkin kellon ympäri, kannattaa matkoja suunnitella etukäteen, sillä huonolla suunnittelulla venematkat saattavat haukata ison osan päivästä. Kannattaa myös miettiä etukäteen, mitkä kohteet kiinnostavat eniten, ja antaa niille reilusti aikaa. Meitä jäi hieman harmittamaan, että vietimme Muranossa niin paljon aikaa ja jouduimme sitten kiirehtimään Buranossa, joka loppupeleissä oli se meitä enemmän kiinnostanut saari.
Ajattelin koostaa tällaisen lyhyen vinkkipostauksen saariin ja ylipäätään vaporettoon liittyen. Toivottavasti tästä on hyötyä ja/tai inspiraatiota jollekin Venetsian matkaajalle!
Buranon talot loistavat kaikissa sateenkaaren sävyissä
Buranon saari on alunperin kuuluisa erityislaatuisesta pitsistään ja muista kankaistaan, mutta suurin osa turisteista suuntaa saarelle värikkäiden talojen takia. Koko saari on kuin jostain satukirjasta sateenkaarenvärisine taloineen. Talot ovat todellinen ympärivuotinen värien karnevaali, ja paikka onkin monen some-vaikuttajan suosiossa, joten toisinaan omaa kuvaushetkeä voi joutua odottamaan pitkäänkin.
Moni suosittelee Muranon ja Buranon retkeä samalle päivälle (erityisesti saarten sijaintien takia), mutta Buranon vierailulle kannattaa varata reilusti aikaa ja/tai lähteä liikkeelle varhain aamulla, sillä pikkuinen saari on varsinkin kesäaikaan todella ruuhkainen.
Pitsistä ja sen historiasta kiinnostuneen vierailijan kannattaa vierailla Buranon pitsimuseossa, joka sijaitsee entisessä pitsikoulussa.
Lue lisää: Buranon värikkäät talot ovat kuin satukirjasta
Lido on lomasaari
Lidon saari on erikoinen paristakin syystä: sieltä löytyvät Venetsian ainoat hiekkarannat (joista suosituin on Blue Moon Beach) sekä autotiet. Rantaa Lidosta löytyy kaikkiaan 12 kilometrin verran, ja saari onkin lapsiperheiden suosiossa. Hiekkarantojen lisäksi Lido on tunnettu myös vuosittain järjestettävistä Venetsian elokuvajuhlista, jolloin saarelle suuntaa sadoittain alan ammattilaisia.
Rantojen lisäksi Lidosta löytyy paljon kahviloita ja ravintoloita sekä ostospaikkoja. Muihin saariin verrattuna Lido onkin kovin moderni, ja sieltä löytyy myös vauhdikasta yöelämää sellaista kaipaaville. Lidon toisella puolella sijaitsee myös suosittu leirintäalue, ja saarella on useita hotelleja ja muita majapaikkoja.
Murano on tunnettu lasistaan
Murano on Venetsian ulkosaarista tunnetuin. Saari on kuuluisa lasista, jota on puhallettu siellä vuodesta 1921 lähtien. Vielä nykyäänkin Muranossa on yli sata lasia valmistavaa tehdasta ja studiota, joissa monissa on mahdollisuus seurata lasinpuhallusta. Tehtaiden ja studioiden lisäksi saarelta löytyy hurja määrä lasitehtaita, joista löytyy hieman toisistaan poikkeava valikoima.
Murano on suosittu vierailupaikka, ja jos siellä haluaa tutustua kaikkeen ilman suuria väkijoukkoja, kannattaa saarelle suunnata arkiaamuisin, jolloin saarella on edes hetken hieman rauhallisempaa. Muranoon tulevan on usein nopeinta jäädä pois Colonna-laiturilla.
Lue lisää: Murano – lasinpuhaltajien saari Venetsiassa
San Michele on venetsialaisten viimeinen leposija
San Michele on hautausmaasaari, jonne venetsialaiset haudataan. Sypressipuiden ja terrakottamuurien takana sijaitseva hautausmaa on todella kaunis ja koskettava vierailukohde.
Upean arkkitehtuurin lisäksi venetsialaiset haudat herättävät myös suomalaisturistin mielenkiinnon. Monilla hautapaikoilla on valokuvia tai muita muistoesineitä, jotka liittyvät jollain tavalla vainajaan. Lisäksi hautakivet ovat kovin personoituja, ja ne saattavat käytännössä näyttää miltä tahansa. Venetsian sääolosuhteista johtuen haudoilta löytyy oikeiden kukkien sijaan tekokukkia, mikä saattaa aluksi hämmästyttää.
Saarelle tai kirkkoihin ei ole pääsymaksua, mutta aukioloajat saattavat toisinaan olla rajalliset, mikäli samalle päivälle osuu muistotilaisuus. Saari on siis yhä edelleen hautausmaakäytössä, joten hautajaiset ja surevat omaiset ovat San Michelella arkipäivää. Vierailijoilta odotetaankin kunnioittavaa käytöstä: kuvaaminen on kielletty, samoin äänekäs keskustelu ja roskaaminen. Hautausmaalle ei myöskään saa tulla liian vähissä vaatteissa, kuten rantavaatteissa.
Lue lisää: San Michele – venetsialaisten viimeinen leposija
Huomioitavaa vesibusseissa ja saarihyppelyssä
- Piazza San Marcolta on hyvät yhteydet lähes joka puolelle.
- Kannattaa suosiolla hankkia useamman päivän lippu vesibussiin! Me ajattelimme aluksi liikkuvamme kaikkialle jalan, mutta melko pian huomasimme, että ihan jo pääsaarellakin kannattaa hyödyntää liikkumiseen vesibusseja. Näin välttää tungoksessa kävelyn ja samalla minimoi eksymismahdollisuudet. Useamman päivän lippu on myös huomattavasti halvempi kuin kertalippu. Muista leimata liput ennen veneeseen loikkaamista!
- Huomioi, että lentokenttäkuljetusta varten täytyy ostaa oma erillinen lippunsa (Blue Line), sillä sinne liikennöi eri yritys. Lippu kannattaa ostaa etukäteen, mutta pienellä lisähinnalla lipun saa ostettua myös veneestä. Lippu luetaan myös päätepisteessä, joten sitä ei kannata heittää pois ennen aikojaan.
- Vesibussit kulkevat 24/7, joten saarihyppelyä on mahdollista tehdä milloin tahansa. Kannattaa kuitenkin huomioida, että suuri osa liikkeistä sulkee ovensa jo varsin varhaisessa vaiheessa 16-17 välillä. Ravintolat toki palvelevat pidempään.
- Selvitä ennakkoon, mikä on määränpäätäsi lähinnä oleva vaporetto-pysäkki. Vesibussipysäkeillä on karttoja, joista kannattaa varmuuden vuoksi ottaa kuva. Myös siltojen laskeminen auttaa suunnistamisessa.
- Vesibussin henkilökunta huutaa kuuluvalla äänellä, mikä pysäkki milloinkin on kyseessä. Lisäksi pysäkkien nimet lukevat isolla myös laiturin yhteydessä, joten eksymisvaaraa ei kannata pelätä. Pääsaarella välimatkat ovat todella lyhyitä ja vesibusseja kulkee tiuhaan tahtiin, joten senkään puolesta ei kannata olla huolissaan.
- Lähde ajoissa liikkeelle. Mikäli aamuherätykset eivät tunnu pahalta, kannattaa lähteä ajoissa liikkeelle. Aamulla Venetsia näyttäytyy täysin erilaisena kuin iltapäivän turistiruuhkassa.
Tämä olikin kiva yhteenveto Venetsian saarista. Pitää laittaa mieleen, että Buranoon kannattaa ainakin varata riittävästi aikaa. Toki kaikki tässä mainitut saaret vaikuttavat varsin kiinnostavilta. Saapa nähdä, koska Venetsiassa tulee itsekin käytyä.
Kiitos kommentista Mikko! Ja joo, kyllä itse ainakin innostuin huomattavasti enemmän Buranosta kuin Muranosta! Värikkäät talot veivät mennessään 😀
Kun käy Buranossa,kannattaa piipahtaa myös Torcellossa koska se on ihan lähellä ja pääsee samalla vaporetolla! Se on alunalkujaan Venetsian ”pääsaari” josta on siirrytty nykyisille sijoilleen.Syynä Sodat ja malaria. Nykyään Torcello on hiljainen ja maalaismainen, vain pari hotellia,muutama ruokapaikka,mutta nähtävyyksistä löytyy mm. vanha Basilica,museo,kiivettävä näkötorni,josta avautuu näköala pitkälle laguuniin! Eikä pidä unohtaa istua Attilan tuolissa!Toukokuun alussa aivan hurmaava,ruusujen jo kukkiessa ja luonnonkukat ruohikkopelloilla!Voit käydä pitkäksesi ja kuunnella kesän ääniä,kun vielä hetki sitten tarvoit loskassa….!
Kiitos vinkistä Pirkko! Me mietittiin Torcelloa myös, mutta sille ei yksinkertaisesti jäänyt enää aikaa :/ Kommenttisi vahvistaa sitä mielikuvaa, että saarella olisi paljon nähtävää ja koettavaa. Ehkä meidän täytyy tehdä vielä sittenkin uusintareissu Venetsiaan 🙂
Tosi hyvä opas! Tuo Vaporetto oli kyllä kätevä tapa siirtyä paikasta toiseen ja ehdottomasti Venetsia kannattaa kokea myös vedestä käsin! Me emme ehtineet käydä kuin pääsaarella, joten kiva lukea ja nähdä filliksiä noista muistakin.
Kiitos kommentista 🙂 Ja se on totta, että Venetsiaa kannattaa ”koluta” ehdottomasti myös vedestä käsin. Muuten jää paljon kokematta ja näkemättä!
Minusta tuntuu, että en ole vielä Venetsiassa käynytkään, kun en ole vesibusseilla seikkaillut!!!
Heh, onneksi se on helposti korjattavissa 😉
Tämä oli uutta, että vesibusseilla pääsee noin kätevästi liikkumaan Venetsiassa. Sen kerran kun olimme lasten kanssa, he kärttivät gondoliajelulle, mutta hinta hirvitti. Puhutteleva kohta oli myös se, että vesibussilla eksymisvaara pienenee. Kaksi nuorinta poikaamme lähti vessareissunsa jälkeen eri suuntaam kuin muut. Onneksi oli samanväriset maripaidat ja taskuissa leirintäalueen nimi ja vanhempien kännykkänumerot. Sillä kertaa selvittiin kuitenkin voimakkaalla äänenkäytöllä. Ei oltu vesibussissa silloin!
Juha
Gondolien hinta on kieltämättä aikamoinen, ja mekin jätimme ne suosiolla välistä. Oikeastaan vielä hintaakin enemmän puistatti se kun näki, miten peräkanaa gondolit ajelivat. Siitä on tunnelma kaukana 😀
Vesibussit sen sijaan ovat verrattain halpoja, ja niillä pääsee kätevästi liikkumaan todella moneen paikkaan! Ja onhan niissä tosiaan pienempi eksymisvaara kuin pääsaaren kapeilla kujilla!
Saarihyppely on aina sellainen taikasana, että kyllä kiinnostaa. 😀 Täytyisi kyllä ehdottomasti palata Venetsiaan ja tutkia paremmin myös nuo muut saaret.
Tätä postaussa kirjoittaessa mietin, että otsikko saattaisi olla sellainen, mihin juuri sinä tartut 😀 Ihanaa siis, että tulit lukemaan ja kommentoimaan!
Kiitos hyvistä vinkeistä! Saarihyppelyreittejä kannattaa tosiaan suunnitella. Me yritimme hypellä muutama vuosi sitten (ennen koronaa) Kroatiassa Elafitisaarilla, joita on kolme. Päivän aikana ei kuitenkaan ehdi käymään niissä kaikissa laivojen aikataulujen vuoksi. Valmiiksi järjestetyllä retkellä se olisi onnistunut, mutta halusimme mennä omatoimisesti. Lopulta kävimme vain Lopudin saarella, joka on noista kolmesta suosituin.
Just näin! Mekin oltiin turhan optimistisia, kun katseltiin, että vesibussit menee non-stopina, eikä välimatkatkaan ole pitkiä. Mutta niin se aika vaan kuluu, ja varsinkin kun liikkeellä talviaikaan, jolloin pimeäkin tulee varsin aikaisin, joutuu oikeasti miettimään, mitä sitä haluaa nähdä.
Paljon hyödyllistä tietoa, jos joskus pääsee Venetsiaan 🙂
Kiva kuulla, kiitos! 🙂 Toivottavasti pääsisit pian Venetsiaan, sillä onhan se sellainen (ainakin) kerran elämässä -kokemus!
Burano ja Murano tuli aikoinaan tsekattua. Lidonkin taisimme ainakin ohittaa useampaan kertaan vesibusseilla ajaessamme. Tuo hautausmaasaari voisi kyllä sekin olla kiehtova!
San Michele oli yksi meidän lemppareista historiansa ja kauneutensa takia! Kannattaa siis pitää mielessä, jos Venetsiaan vielä suuntaatte 🙂
Lidossa olen joskus käynytkin ja tietysti Venetsian keskustan saarilla.
Kiva kuulla, että joukosta löytyi tuttu saari! 🙂
Hieno juttu, missä yhdistetty Venetsian lähisaaret. Me olimme (Onpas tuosta jo aikaa) 13 vuotta sitten hääpäivää viettämässä Lidossa. Pidimme siitä saaresta kuten muistakin lähisaarista.
Kiitos Sari! Ja kiva kuulla, että tykästyitte Lidoon. Mekin piipahdimme siellä, ja voi miten hassulta tuntuikaan nähdä ”pitkästä” aikaa autoja! 😀 Jotenkin oli jo tottunut, ettei niitä Venetsiassa näe.
Tämän laitan korvan taakse, sitten kun menemme Venetsiaan niin voitaisiin tehdä tällainen.
Kiva kuulla, että postauksesta oli hyötyä! 🙂
Olemme käyneet Venetsiassa ehkä 15 kertaa (asuneetkin siinä lähellä vuoden), ja ehdottomasti sinne mennessä on käytävä sekä Muranossa että Buranossa, ne ovat näkemisen arvoisia. Lidolla olemme käyneet polkemassa tandemilla ja uimassa. Venetsiasta lähtee myös kanavalaivoja, joilla pääsee mm. Padovan kauniiseen kaupunkiin. Junalla sieltä pääsee mukavasti palaamaan takaisin. Jokilaivaristeilyllä näkee maaseutua ja voi nauttia samalla hyvästä lounaasta.
P.S. Olemme jälleen kerran menossa Venetsiaan, toukokuussa, ja viedään mukana tuttuja, jotka eivät ole siellä käyneet.
Kiitos, että jaoit kokemuksiasi Merja 🙂