Kreetan kolmanneksi suurin kaupunki Rethymnon houkuttelee helppoudellaan: kilometritolkulla rantaviivaa, erinomaiset palvelut, maittava ruoka ja takuuvarma lämpö. Mutta kaikella on kääntöpuolensa. Meluhaitat ja hirtetyt kissanpennut sekä kaltoinkohdellut hevoset kuuluvat katukuvaan yhtä vahvasti kuin fetasalaatit ja hamam-pyyhkeetkin.
Mikä kaikki Rethymnonissa (v)ihastutti? Monikin asia, mutta koetin koostaa tähän postaukseen niistä tärkeimmät.
Plussat
Sijainti
Kreeta on iso saari, joten on mahdotonta kiertää sitä lomaviikon aikana kokonaan. Rethymnonin sijainti on täydellinen: se sijaitsee keskellä saarta, kahden Kreetan suurimman kaupungin, Hanian ja Iraklionin puolivälissä. Lisäksi Rethymnon sijaitsee Kreetan kapeimmassa kohdassa, joten sieltä pääsee näppärästi myös etelärannikolle. Mikäli siis haluat kierrellä saarta mahdollisimman helposti ja lyhyin välimatkoin, kannattaa Rethymnon ehdottomasti pitää mielessä!
Rantaviiva
Rethymnonin yksi suurin plussa on ehdottomasti rantaviiva, jota jatkuu jopa 12 kilometrin verran! Suurin osa ranta-alueesta soveltuu uimiseen, mutta kaupungista löytyy myös satama-alue, jossa uiminen on luonnollisesti kielletty.
Rannalta on sadoittain aurinkotuoleja ja -varjoja, erilaisia veteen liittyviä aktiviteetteja sekä rantakadun toisella puolella sijaitsee lukuisia ravintoloita. Rannalla saa siis helposti kulutettua aikaa useammankin päivän verran.
Palvelut lähellä
Mitä et Rethymnonin rantakadulta tai vanhastakaupungista löydä, sitä et edes tarvitse! Kaupungista löytyy kaikki mahdollinen, ja siksi onkin täysin mahdollista viettää koko loma yhdessä paikassa ilman, että ainakaan palveluiden perässä tarvitsisi lähteä muualle.
Elämästä on tehty turisteille helppoa, sillä palvelut ja aktiviteetit löytyvät kaikki joko rantakadulta tai vanhan kaupungin sokkeloista: vieretysten tönöttävät apteekit, vaate- ja ruokakaupat sekä matkamuistomyymälät. On parturia, koruliikettä, kauneushoitolaa… Tarjonnan laajuus yllätti itseni täysin!
Miinukset
Eläimet eivät ole minkään arvoisia
Luojan kiitos en törmännyt Rethymnonissa niin paljoa eläinturismiin kuin olin alunperin pelännyt – mutta toki yksikin tapaus on liikaa. Näin hevosihmisenä sieluun sattui nähdä hevosia juoksemassa päivät pitkät asvaltilla. Osa hevosista ontui, osalla oli liian pitkät kaviot ja osa oli hyvin hoikassa kunnossa. Myös ajopiiskan käyttö oli usein liioiteltua – tai täysin tarpeetonta.
Mietin, miten vielä vuonna 2023 löytyy ihmisiä, jotka tukevat minkäänlaista eläinturismia? Onko oikeasti voinut elää niin tynnyrissä, ettei ole törmännyt valistusvideoihin ja -artikkeleihin aiheesta? Tai onko niin vieraantunut luonnosta, ettei todella erota, milloin eläin on kunnossa ja hyvin hoidettu ja millon taas ei?
Muutamalle jonossa olijalle koetin sanoa, että tämä ei ole ok. Vastaanotto ei ollut kovin lämmin…
Vain muutama viikko reissun jälkeen törmäsin Vagabondan Instagramissa kuvaan hirtetystä kissanpennusta: ”Tämä on se puoli Kreetasta, jota moni turisti ei näe – tai ei halua nähdä. Täällä eläimet eivät ole minkään arvoisia.”
Kaupunki, joka ei koskaan nuku
Rethymnon on ihana, elämää sykkivä kaupunki, jossa tapahtuu koko ajan. Hommalla on kuitenkin kääntöpuolensa, sillä kaupunki ei ole koskaan hiljainen. Enkä nyt puhu mistään autojen äänestä ja muusta ”perus kaupunkielämästä”, vaan siitä, että rantakadulla musiikki soi kellon ympäri – ja kovaa. Lisäksi paikalliset ajelevat autoilla ja jäävät rannan viereen parkkiin soittamaan musiikkia myös yöaikaan. Jostain kaiken muun metelin takaa kuuluu vielä viulunsoittoa ja torvien tööttäilyä. Uskaltaisin siis väittää, että kovin huonounisen paikka Rethymnon (tai ainakaan rantakadun läheisyys) ei ole.
Liikenne rantakadun tuntumassa on ympäri vuorokauden todella vilkasta ja vauhdikasta, joten (pienten) lasten kanssa saa olla erityisen varovainen.
Keskustan pienuus ja tarjonnan samankaltaisuus
Rethymnonin keskusta on nopeasti kierretty, ja vaikka alueella onkin paljon nähtävää, saattaa samojen nurkkien pyöriminen alkaa ärsyttää. Huomasin ainakin itse, että viikon aikana alue tuli hieman turhankin tutuksi. Myös monissa myymälöissä myytiin tismalleen samoja tuotteita, joten kaupungin tarjonta kaikessa suppeudessaan oli nopeasti nähty.
Suosittelenkin lämpimästi tutustumaan kaupungin vuokra-autotarjontaan sekä retkiin, jolloin pääsee näkemään Kreetaa ja kreetalaista elämää enemmänkin.
Lue myös:
Tämä olikin mielenkiintoinen juttu, ei vain pelkkää plussaa, vaikka mukavia juttuja olikin ehkä kuitenkin enemmän. Koska en oikein Kreikkaa ylipäätään tunne, niin minkälaista eläinturismia Rethymnonissa erityisesti on? Hirtetty kissanpentu kieltämättä järkyttää. Ja tuota hevosasiaa on tullut ihmeteltyä, vielä kun näyttää yleensä olevan varsin suosittua hupia. 🙁
Joo, nostan kyllä postauksissani esiin myös niitä ei-niin-kivoja juttuja, koska eihän reissussa (kuten elämässä yleensä) voi kaikki aina mennä täydellisesti. Itselle tulee ainakin Kreikasta mieleen aasi-parat, jotka kuskaavat ylipainoisia ja -pituisia turisteja ylös ja alas sekä tietenkin hevoset. Lisäksi on arvioitu, että Kreikassa elelee noin 4 000 000 katukoiraa ja -kissaa. Ilmeisesti Kreikalla on ollut ”aina” huono maine eläinten hyvinvoinnin suhteen ja talouskriisi on vain pahentanut asioita entisestään.
Mielenkiintoinen juttu, koska miettinyt Rethymnonia lomakohteenasi. Sijainti keskellä saarta tosiaan kiehtoo, olisi helppo tutustua autolla molemmin puolin saarta. Hanian puoli itselle entuudestaan tutumpi.
Sijaintinsa puolesta Rethymnon on kyllä mainio kohde! 🙂
Hirtetyt kissanpennut.. Jos kerran haluaa tappaa eläimen, niin ei sitä tarvitsisi esitellä muille. Mitähän näistä paikallisista ajattelisi, joku sanonut joskus, että kertoo ihmisestä miten kohtaa/kohtelee eläimiä..
En ymmärrä eläinten kidutusta enkä tappoa, enkä myöskään sitä, miksi ne pitää jättää näytille 🙁 Kreikalla on tosi huono maine eläinten hyvinvointiin liittyen, eikä nämä kokemukset kyllä muuttaneet sitä ainakaan parempaan suuntaan…
Tuo meteli matkakohteissa on se, mistä harvoin tulee mainittua, mutta se usein häiritsee tosi paljon. On huminaa, jumputusta, tööttäilyä, meteliä yms. Torontossa soi vessassa niin kovalla musiikki, ettei viereisen kopin äänet takuulla kuuluneet, hyvä jos omatkaan. Kotiin tullessa onkin ihaninta olla ihan hiljaisessa kodissa ja antaa korvien levätä.
Jep, en itsekään muista, että olisin koskaan ollut yhtä meluisassa kohteessa! 😮 Mutta kyllä tuo Torontonkin melu kuulostaa kamalalta… Ja sama homma, kun päästiin kotiin, niin nautittiin vaan hiljaisuudesta 😀 Ei edes ajomatkalla kentältä kotiin haluttu avata radiota!
Hyviä pointteja sekä plussissa 🙂 että miinuksissa 😪
Tuo meteli… Kreikassa on rakennuksissa usein niin huono äänieristys, että ihan kaikki äänet kuuluvat sekä rakennuksen sisältä että ulkoa, vaikka siellä ei mitään bileitä olisikaan. Saatikka sitten, jos alue on kovin meluisa. 😬
Jep, meteli (ja huono äänieristys) pääsivät kyllä yllättämään! Piti monta kertaa varmistaa, ettei hotellihuoneessa ollut jäänyt parvekkeen ovi tai ikkuna auki, koska meteli oli tosiaan korvia raastava. Mutta kiinni olivat!
Mielenkiintoinen postaus. Hyvä kuulla myös näistä ikävistä puolista. Jo se, että Rethymnonissa on läpi vuorokauden meteliä, ois mulle syy olla matkustamatta sinne – ainakaan pidemmäksi aikaa. Jos lähden Kreikan saarille, niin silloin haen matkalta rauhaa ja hiljaisuutta. kaupunkilomat suuntautuu sitten jonnekin muualle. Minä olen itse asiassa käynyt Rethymnonissa, mutta vain lyhyesti yhtenä iltana vuosia, vuosia sitten. Asuttiin silloin jossain toisessa kaupungissa/kylässä, jonka nimeä en enää edes muista. Kreikkalaisella tuttavallani oli siellä opiskelija-asunto, jossa majailtiin.
Joo, itsekin haen matkoilta usein luontokohteita ja tiettyä rauhaa. Enkä rehellisesti edes muistanut, miten meluisaa kaupunkipaikoissa voi olla 🙂 Edellinen reissu suuntautui Färsaarille, ja siellä ei välttämättä joka päivä edes törmännyt muihin asukkaisiin (pl. vuokraemäntä), joten kontrasti oli melkoinen!
Hevosten kohtelu on surettanut monessa paikassa maailmalla. Jordanian Petrassa taisi olla hurjin kokemus, kun hevosia juoksutettiin kovalla alustalla raippa viuhuen ja turisteja kärry täynnä. Onneksi meidän opas ”kielsi” meitä menemästä kyytiin, koska toiminta oli niin epäeettistä ja vauhti turhan kovaa kapeaan solaan. En olisi mennyt missään tapauksessa siihen kyytiin. Ihmiset eivät vaan osaa ajatella ja jos heitä yrittää ”valistaa” saa pahaa silmää nopeasti.
Voi hevosraukat 🙁 Lohduttavaa kuitenkin kuulla, että siellä on ollut valistunut opas! Hänenlaisiaan saisi olla enemmänkin. Eihän noita hevosajeluitakaan järjestettäisi, jos ei olisi asiakkaita…
Vähän vaikea varsinaisesti ottaa kantaa Rethymnonin paremmuuteen vs. muut kaupungit, kun olen käynyt vain Rethymnonissa, mutta toisaalta olimme siihen ihan tyytyväisiä. Ehkä eläimiinkään ei tullut kiinnitettyä niin paljon huomiota yli 10 vuotta sitten.
Kiitos rehellisestä jutusta. Hirtetyt kissanpennut näytillä. Ovatko turistien karkoitusta?
Ilmeisesti ihan vaan joidenkin paikallisten ”hupia” (tai epätoivoinen yritys vähentää kodittomien eläinten määrää). Olipa syy mikä tahansa, niin eihän tuo oikein ole.
Kiva kuulla, että teillä on ollut positiivinen kokemus 🙂 Ja toki ajat ovat olleet kymmenen vuotta sitten monessakin suhteessa erilaiset.
Voi ei, eipä kuulostanu tämä eläinkohtelu kovin hyvältä 🙁 toi meteli olis myös itellä sellanen, mikä alkais ennen pitkää ärsyttämään!
Ei kuulostanut – eikä varsinkaan näyttänyt 🙁 Ja jep, yllättävän paljon sitä kaipaa reissussa(kin) omaa rauhaa ja hiljaisuutta 😀
[…] Rethymnonin plussat ja miinukset […]
Itselläni myös sydäntä särkee nähdä reissussa huonosti kohdeltuja eläimiä. Ja aivan samaa olen miettinyt usein, että vieläkö tänä päivänä löytyy ihmisiä jotka eivät ole kuulleet valistusta eläinturismista. Siksi myös näistä asioista täytyy kirjoittaa. Erittäin hyvä postaus!
Jep, tuntuu ihan uskomattomalta, että jollekin eläinturismi on edelleen ihan ok 🙁
Järkytyin jo artikkelin ensi riveillä. On tärkeää, että näistä turistikohteiden varjopuolista puhutaan. Se, että sanoo jollekulle ”tämä ei ole ok” ei ehkä mene perille, mutta sen sanominen on silti tärkeää, että muut ympärillä huomaavat, ettei asia X ole hyväksyttävää.