Saavuin Sloveniaan maanantaiaamuna. Kello ei vielä ollut edes kymmentä ja saisin hotellihuoneeni vasta kahden jälkeen. Olin ensin aikonut suunnata suoraan Ljubljanaan, mutta koska suunnitelmissa oli nähdä Slovenian Bled-järvi ja halusin hyödyntää luppoajan mahdollisimman hyvin, päätin suunnata lentokentältä suoraan järvelle.
Lentokentällä paikalliset eivät muka ymmärtäneet kysymystäni siitä, mistä bussilippuja saa ostaa. Niinpä päädyin puolivahingossa ostamaan paikan yhteistaksista – ja maksoin tietenkin ihan liikaa. En jaksanut alkaa vänkäämään asiasta, joten nielin tappioni ja hyppäsin kyytiin.
Kuskimme oli hauska tapaus. Hänellä oli erikoinen tyyli kommentoida jokaisen asiakkaan lopullista määränpäätä ja mielivaltaisesti päättää, mihin hän kenetkin lopulta jätti. Englantilainen vanhempi rouva olisi halunnut, että kuski jättää hänet bussiasemalle, mutta kuski vänkäsi niin kauan, että sai tahtonsa läpi. Minulle jäi hieman epäselväksi, mikä määränpääksi lopulta sovittiin, sillä he jatkoivat vielä matkaansa minut kyydistä jätettyään. Nuorempi pari taas olisi halunnut kyydin hotellille, mutta kuski sanoi sen olevan ”ihan paska” ja halusi jättää heidät Bled-järven rannalle – tosin hieman eri kohtaan kuin minut.
Auton sivuovea minulle avatessaan kuski vielä varmisteli, että tulisinhan hänen kyydissään Ljubljanaan. Lupasin harkita.
Maailman kuuluisin järvi
Bled-järvi sijaitsee Julisilla Alpeilla ja sitä kutsutaankin usein maailman tunnetuimmaksi järveksi. Tuntui kieltämättä hassulta seistä saman näkymän edessä, jota on ihaillut Instagramissa, blogeissa ja Pinterestissä niin monta kertaa aiemmin.
Tämä paikka on todella olemassa.
Bled-järvi on reilut 2 kilometriä pitkä 1,3 kilometriä leveä, 14 000 vuotta vanha jäätikköjärvi. Järven ympäri kiertää noin kuuden kilometrin pituinen erittäin hyväkuntoinen reitti, joka kannattaa ehdottomasti käydä kulkemassa joko kävellen tai vuokrapyörällä. Järven rannalla sijaitsee myös Bledin kuuluisa linna ja lisäksi järveltä löytyy pieni, mutta sitäkin kuuluisampi kirkkosaari.
Pitkin rantaa löytyy myös erilaisia palveluita, kuten ravintoloita (joista yhdessä soi raivostuttava rantamusa), jäätelökioskeja sekä vesiaktiviteetteja, kuten soutuveneen tai SUP-laudan vuokrausta sekä muutama vesiliukumäkikin. Onneksi nämä eivät kuitenkaan ole laajentuneet koko järvelle, ja yleisilme on kaikesta huolimatta melko rauhallinen. Toivon todella, ettei tätä ”turistitarjontaa” lisätä enää yhtään – päinvastoin.
Missä kaikki turistit?
Bled-järvi veti sanattomaksi. Se oli juuri niin upean turkoosi kuin mitä olin kuvista nähnyt. Oli positiivista huomata, että somekuvissa ei oltu käytetty filttereitä. Mihin tahansa katsoin, maisema tuntui täyttyvän sinisen ja vihreän eri sävyistä.
Kun olin aikani tuijotellut edessäni avautuvaa maisemaa, aloin ihmetellä, miten uniselta koko paikka vaikutti heinäkuisena aamupäivänä. Olin henkisesti varautunut kunnon ryysikseen ja siihen, että parhaimmilla kuvauspaikoilla joutuisi jopa jonottamaan omaa vuoroaan. Parkkipaikoilla näytti kuitenkin olevan hyvin tilaa ja muutamaa koiranulkoiluttajaa lukuun ottamatta järveä kiertävä kävelytie oli yllättävän rauhallinen.
Bledin linna, kirkkosaari ja pletna
Järven lisäksi alueella on toki muutakin nähtävää. Bledin linna kohoaa järven pohjoisrannalla, 130 metrin korkeudessa. Kirjallisten lähteiden mukaan se on Slovenian vanhin linna, ja myös yksi maan suosituimmista nähtävyyksistä. Nykyään linna toimii historiallisena museona, jossa esitellään järven alueen historiaa. Rakennukset on sijoitettu kahden sisäpihan ympärille, jotka on yhdistetty portaikolla. Yläpihalta löytyy 1500-luvulla rakennettu kappeli sekä vallihauta ja laskusilta – ja tietenkin mielettömät maisemat järven ylle.
Bledin saarella on useita rakennuksia, joista tärkein on Neitsyt Marian taivaaseenastumisen kirkko, joka on rakennettu nykyiseen muotoonsa 1600-luvun lopulla. Kirkosta lötytyy 52 metriä korkea torni ja barokkityylinen 99 askelman portaikko. Nykyään saari on suosittu hääpaikka, ja perinteisesti sulhasen on kannettava morsiamensa kaikki nuo 99 porrasta ylös varmistaakseen pitkän ja onnellisen avioliiton. Kirkon sisältä taas löytyy toivomuskello, jota morsiamen on soitettava kolme kertaa, jotta hartaimmat toiveet toteutuisivat.
Perinteinen kuljetus Bledin saarelle on puuvene, joka tunnetaan nimellä pletna. Matka rannalta saarelle taittuu noin kymmenessä minuutissa, ja veneeseen mahtuu kerralla noin 20 matkustajaa. Italialaisten gondolia muistuttavaa pletnaa käytettiin Bled-järvellä ensimmäisen kerran jo vuonna 1590. Nykyaikaiset veneet valmistetaan edelleen käsin ja ne tunnistetaan värikkäistä markiiseistaan. Veneiden soutajat ovat aina olleet arvostettuja, ja ammatti periytyy yhä edelleen sukupolvelta toiselle.
Jos järvellä haluaa liikkua omatoimisesti, rannalta voi myös vuokrata soutuveneen tai SUP-laudan.
Bussilla Bledistä Ljubljanaan
Kun olin kierrellyt järvellä tarpeeksi, lähdin suunnistamaan kohti bussipysäkkiä. Jostain syystä Google Mapsini sekoili koko reissun ajan enemmän ja vähemmän, ja alkuun se näytti yli viiden kilometrin kävelyä linja-autoasemalle. Todellisuudessa matkaa oli ehkä 300 metriä, mikä oli erittäin kiva yllätys, sillä helle oli aikamoinen… Bussiliput ostettiin ulkona olevasta myyntipöydästä, jossa kävi vain käteinen. Ja vieläpä mieluusti tasaraha, sillä vaihtorahat olivat vähissä.
Olisin hypännyt juuri lähtemässä olevaan bussiin, mutta lippuja myynyt poika kielsi tämän tiukasti. Ensin meinasin tiuskaista takaisin, mutta onneksi poika (luultavasti kiukkuisen ilmeeni nähtyään) kiirehti selittämään, että vartin päästä lähtevä bussi olisi huomattavasti nopeampi vaihtoehto.
Pian oma bussini tulikin ja pääsin vihdoin nauttimaan viileydestä. Luulin viettäväni koko matkan nenä kiinni lasissa maisemia tuijotellen, mutta pakko myöntää, että uni vei jossain kohtaa voiton ja heräsin vasta perillä Ljubljanassa.
Bledistä jäi kaiken kaikkiaan hyvä fiilis. Puoli päivää riitti varsin hyvin alueen kiertelyyn. Jos olisin halunnut käydä vielä kirkkosaaressa tai tutkimassa linnaa paremmin, olisi aikaa ollut hyvä varata kokonainen päivä. Mitä pidemmälle päivä eteni, sitä enemmän järvelle myös saapui porukkaa. Tuntui siis ihan hyvältä poistua ennen pahinta ryysistä, vaikka itse sainkin nauttia järvellä rauhasta.
Onko Slovenian Bled-järvi tuttu? Minkälaisia fiiliksiä paikka herätti? Onko se liian turistinen makuusi vai vieläkö siellä voi nauttia luonnosta?
Lue myös:
Bled on nätti paikka. Meidän siellä ollessamme ihmisiä oli kyllä omaan makuumme liikaa, rauhallisempana hetkenä olisimme nauttineet siitä varmasti enemmän. Näköalapaikoille patikoimme ja siellä oli huomattavasti vähemmän ihmisiä – sieltä oli hienot näkymät.
Multa jäi näköalapaikat patikoimatta. Ehdottomasti olisi kiinnostanut, jos olisi ollut enemmän aikaa 🙂
Mukavan ”kantaaottava” kuljettaja ollut kyllä menomatkalla. Aika moni varmaan jättää palaamatta samalla kyydillä. 😀
Bled on kaunis, mutta aivan toista maata kuin ”villi” Bohinjjärvi jonkin matkaa syvemmälle Alpeille. Itse pysähdyin Bledillä 2021 vain melko pikaisesti ja jäi sellainen käsitys, että rannat on rakennettu täyteen baaria ja hotellia, mutta näin se aika vain kullannut muistot, eikä sinun kuvistasi päätellen näin ollutkaan.
Juu, oli kyllä erikoinen kuljettaja 😀 Ja en tosiaan usko, että kovin moni palasi samalla kyydillä… Mäkin heitin numeron äkkiä roskiin, etten vahingossakaan tule soittaneeksi hänelle!
Mua niin harmittaa, etten ehtinyt käydä Bohin-järvellä. Uskon (mitä olen muiden blogeista lukenut), että olisin pitänyt siitä Blediä enemmän! Vaikkei Bledilläkään juuri ruuhkaa ollut, jäin silti kaipaamaan hieman luonnonmukaisempaa paikkaa.
Mulla on Bled järvestä vaan sellaiset muistot, että olisin halunnut kiertää sen ympäri mutta olin viimeisilläni raskaana ja kiivettiin vaan linnaan. Näkymät oli kyllä tosi kauniit! Tuolloin (2017) oli aika rauhallista, ehkä se on hieman muuttunut sen jälkeen. En yllättynyt kuin luin, että nukahdit bussiin 🙂
Hahah, vähän erilaiset muistot sulla siis 😀 Ja jep, yllätys et olin taas ihan loppu ja teki vaan mieli nukkua 😀
Olen ajatellut, että jos – aikoinaan kaupungissa vietetyn viikonlopun jälkeen – vielä palaisin Ljubljanaan, niin tuolla järvellä pitäisi kyllä käydä. En kuitenkaan ole vielä yhtään selvitellyt, että missä järvi on ja miten siellä kävisi – tämä onkin siltä osin hyvä juttu, että siitä saa käsityksen, että puolipäiväretkikin voisi riittää ja ettei järvi ole kovin kaukana. Ehkäpä, vielä joskus …
Kiva kuulla, että postauksesta oli apua 🙂 Mun mielestä Bledille kannattaa suunnata kentältä suoraan, kun se on siinä lähistöllä 🙂 Ei Ljubljanastakaan ole mikään älytön matka, mutta jos haluaa käyttää ajan mahdollisimman hyvin hyödyksi, voi tästä vinkistä olla apua.
Muistan itsekin Bledin olleen suhteellisen rauhallinen oman käyntini aikaan, tosin siitä on jo vuosia. Tuo veden väri on kyllä todella upea ja onhan paikka hyvin kuvauksellinen! Piipahtaisin varmasti paikalla uudelleen, jos suuntaan Sloveniaan 🙂