Pomponrahka – tuulahdus Lappia lähellä Turun keskustaa

Muutamia vuosia sitten listasin kymmenen mieluisinta luontopolkua Turun seudulla. Jo silloin listalle pääsi Pomponrahka, jossa tuli käytyä usein, kun oli pakko päästä edes hetkeksi luontoon tai kun ikävöin suomaisemaa ja halusin nopean helpotuksen kaipuuseen. Tällä kertaa suuntasin Pomponrahkalle ihan rehellisesti suremaan.

Tämä oli ensimmäinen kerta, kun kävin Pomponrahkalla ilman Dodoa. Pomponrahka on aina ollut meidän paikka. Juuri sopivan lyhyt reitti vanhan koiran kanssa kierrettäväksi. En edes muista, monenko retkeilijän eväät Dodo yritti kerjätä itselleen neljäntoista yhteisen vuotemme aikana.

Tällä kertaa jouduin kuitenkin tulemaan ilman rakasta nelijalkaista ystävääni. Ja joutuisin tulevaisuudessakin. Tuntui musertavalta tajuta, että tännekään emme enää koskaan astelisi yhdessä. Joku voisi sanoa, että neljätoista yhteistä vuotta oli paljon, mutta minusta tuntuu, että kaikki jäi kesken.

Sydän on ahne. Se olisi halunnut vielä monia yhteisiä vuosia lisää.

Lopullisuus tekee luopumisesta niin raskaan. Olen mestari juoksemaan surua karkuun ja täyttämään päiväni kaikella turhalla, mutta luonnossa kävellessä oli selkeästi liikaa aikaa miettiä. Ja toisaalta turvallista myös itkeä.

Pieni ja persoonallinen Pomponrahka

Mutta jottei tämä menisi pelkäksi vetistelyksi (huomaatteko, juoksen taas tunteita karkuun), niin halusin tulla fiilistelemään tänne blogin puolellekin Pomponrahkaa. Upeilla maisemillaan ja suopursun tuoksullaan se tarjoilee pientä Lappi-fiilistä, mutta aivan Turun keskustan läheisyydessä.

Olen aina kulkenut reitin vastapäivään, ja niin tein nytkin. Alkureitti kuljetaan synkähkössä kuusimetsässä, jonka jälkeen siirrytään kosteammalle osuudelle, jota on osin pitkostettu. Tämän jälkeen alkaa paras osuus eli pitkospuut Lappi-maisemissa. Noin puolivälissä pitkoksia on pieni levähdyspaikka penkkeineen, jossa voi halutessaan nauttia vaikka eväät – tai vain fiilistellä upeaa maisemaa ja nauttia suopursujen tuoksusta. Loppumatka kuljetaan ensin kallioilla ja sitten vielä hetki kuusikossa ennen kuin saavutaan takaisin parkkipaikalle.

Pomponrahkan alue on luonnonsuojelualuetta, ja sen takia suo-osuuden molemmissa päissä on portit, jotka estävät esimerkiksi mopoilijoiden pääsyn alueelle. Luontopolun pituus ei ole kuin pari kilometriä, mutta halutessaan täältä voi helposti suunnata myös Haunisten altaalle, jossa on noin 3,5 kilometrin pituinen lenkki järven ympäri. Haunisten altaalta löytyy myös grillikatos sellaista kaipaaville.

Parkkipaikan löytääkseen navigaattoriin kannattaa kirjoittaa osoitteeksi Isosuon P-alue (löytyy Raision Kamuxin vierestä). Suosittelen tutustumaan Pomponrahkaan joko aamuvarhaisella tai ilta-aikaan, jolloin liikenteen melu ei häiritse luontokokemusta.

Ai niin! Älkääkä olko yhtä tyhmiä kuin minä! Lähdin lenkille heti ukkoskuuron jälkeen, joten voitte vaan kuvitella, millainen itikka-armeija suonreunalla oli vastassa. Jalkani eivät ole koskaan näyttäneet yhtä runnelluilta kuin tuon lenkin jälkeen.

Onko Pomponrahka tuttu paikka? Entä osaatko suositella muita kivoja luontopolkuja Turun seudulla?