Ajattelin laittaa hyvän kiertämään ja jakaa täällä blogin puolella Turun alueen suosikkiluontopolkuni. Nämä ovat kaikki sellaisia paikkoja, joissa käyn säännöllisesti tuulettamassa päätäni, ja ne kaikki sijaitsevat lyhyen ajomatkan päässä Turun keskustasta.
Haunisten allas & Pomponrahkan suojelualue. Suopursuineen, pitkospuineen ja kitukasvuisine mäntyineen Pomponrahka on kuin pieni pala Lappia lähellä Turun keskustaa! Suolla kulkeva luontopolku on pituudeltaan vain pari kilometriä, mutta reittiin saa lisäpituutta suuntaamalla esimerkiksi Haunisten altaalle. Haunisten altaalla taas voi näin keväisin bongata useita muuttolintuja, käärmeitä ja frisbeegolfaajia, haha! Kierrokselle tulee mittaa noin kolme kilometriä, ja reitti kulkee allasta mukaellen kallioista ja kivikkoista kangasta pitkin.
Katariinanlaakso & Vaarniemen kalliot. Katariinanlaakso on kaupunkiin piilotettu luonnonystävän unelma: siellä pääsee rentoutumaan tammilehdossa, syöttämään kesyjä oravia ja pikkulintuja sekä ihastelemaan ilta- tai aamuaikaan heinikossa laiduntavia kauriita. Katariinanlaaksosta pääsee pitkospuita pitkin Vaarniemeen, jonka kallioilta avautuu mielettömät maisemat Turun satama-alueelle asti. Vaarniemen kallioille kiivetessä kannattaa muuten varautua kunnon porrastreeniin, sillä lintutornille vievät rappuset ovat todella jyrkät ja pitkät.
Kuhankuono sijaitsee seitsemän varsinaissuomalaisen kunnan rajapaikalla ja sieltä löytyy erilaisia retkeilyreitistöjä noin 150 kilometrin verran. Alueelta löytyy kaunista suomaastoa, laavuja, eräkämppiä, nuotiopaikkoja ja kilometrikaupalla pitkospuita. Kuhankuono sopii loistavasti sekä päiväretkikohteeksi että pidemmästä patikointireissusta kiinnostuneille.
Linnavuoren ulkoilualue sijaitsee Piikkiössä. Reilun neljän kilometrin mittaisen mäkisen lenkin varrelta löytyy laavu tulentekopaikkoineen sekä 79 metriä merenpinnan yläpuolelle kohoava Pohtionvuori, joka on Piikkiön korkein paikka. Puuston takia vuorelta ei ole mitenkään mielettömän näköalat ja sinne kiipeäminen on paikoitellen haastavaa.
Littoistenjärven kierroksen (n. 6 km) voi aloittaa Littoistenjärven uimarannalta tai Kuoviluodosta. Suurimman osan matkasta pääsee kulkemaan metsässä ja kallioilla rannan tuntumassa, mutta osan matkasta joutuu taittamaan myös asvaltoituja teitä pitkin. Reitin varrelta löytyy lintutorni, vanhan verkatehtaan alue sekä Järvelän kosteikko, joka on erityisesti lintubongarien suosiossa.
Luolalanjärven luontopolku sijaitsee Naantalissa. Polku myötäilee pääosin järven rantaa, mutta osittain reitti kulkee metsäisessä maastossa. Reitti on paikoitellen huonossa kunnossa ja (omien kokemusten mukaan) usein todella märkä. Koko järven kierrokselle kertyy pituutta noin kolme kilometriä ja sen aikana pääsee halutessaan kapuamaan kahteen lintutorniin sekä seikkailemaan uudehkolla sillalla. Reitiltä löytyy myös muutamat pitkospuut.
Vajaan kolmen kilometrin mittainen Mustikkapolku kuuluu Paraisilla sijaitsevan Lemlahden kartanon alueen luontopolkuihin. Reitin aikana sykettä saa nostettua pitkillä ja jyrkillä nousuilla mäkisessä maastossa. Polun varrelta löytyy myös lintutorni.
Noin 600 metrin mittainen Nautelankoski on Aurajoen pisin koski. Liedossa sijaitsevalla luonnonsuojelualueella on kivoja polkuja talsittavaksi. Mikäli haluaa historiallisen maisemafiilistelyn sijaan päästä pidemmälle lenkille, kannattaa suunnata Ankka-Nautela-luontopolulle, jolle kertyy matkaa kahdeksan kilometrin verran. Huom! Alueella ei saa ulkoiluttaa koiria – edes kytkettyinä.
Paimion luontopolku on noin neljän kilometrin mittainen reitti, jossa pääsee kulkemaan niin pitkospuilla, kallioilla kuin metsäteilläkin. Vaihtelevan ja monipuolisen reitin varrelta löytyy muun muassa suolampia, pirunpelto sekä Paimion sotaveteraanien rakennuttama mukaelma sota-ajan korsusta. Lisäksi parkkipaikan tuntumasta löytyy Paimiossa aikoinaan sijainneen turvepehkutehtaan konehuone, ja sieltä löytyy aiheeseen liittyvä Suo, piuha ja turve –näyttely. Museo on (kirjaimellisesti) aina avoinna.
Neljän kilometrin mittainen Uikkupolku kiertää Raisionlahden pohjukan. Reitin aikana ohitetaan lintutorni, lammaslaitumia, asutusalueita ja kuljetaan paikoitellen sekä pellolla että kävelytiellä. Olen kirjoittanut reitistä tarkemmin täällä.
Kauniin näköisiä paikkoja ja kivan kuuloisia luontopolkuja. 🙂 Olisin vain ollut kiva tietää, mikä kuva oli mistäkin, nyt en oikein osannut päätellä. Mutta kiva lukea myös Turun seudun ulkoilumahdollisuuksista, niissähän voisi joskus käydä kun sinne päin tulee lomailemaan. 🙂
Hyvä kehitysidea – kiitos siitä 🙂 Koetin laittaa kuvat aina heti ”oikean paikan” alle, mutta kieltämättä jonkinlaiset kuvatekstit olisivat selkiyttäneet kokonaisuutta. Pidän tämän mielessä jatkossa 🙂
Mielenkiintoinen listaus. Turun seudulla kannattaa toki muistaa myös Teijon kansallispuisto, jossa on pirtsaleisesti ripoteltuina patikointireittejä eri alueille. Sieltä löytyy niin suota, kalliota, pirunpeltoa kuin järvenympärikierroksia. Polkujen pituudet vaihtelevat reilusta kilometristä kymmeneen kilometriin ja reittejä yhdistelemällä on patikoitavaa enemmänkin.
Totta, Teijo jäi tästä ikävästi puuttumaan. Pitänee tehdä sille oma postauksensa 🙂 Siellä on tullut retkeiltyä monta kertaa, ja parin viikon päästä olen sinne taas suuntaamassa 🙂
Ankka kuulostaa hyvältä, Liedon Ankka onkin kuin kotiin tulisi, ainoastaan puuttuu lammikko ja ne ankat.
Näistä tuttuja minulle on Kuhankuonon retkeilyreitistön polut.
Hahah 😀 Kuhankuono reitteineen onkin näistä varmasti suosituin 🙂
Maarian altaan ympäristössä on todella hienot reitit.
Kiitos vinkistä Markus! Maarian allas onkin vielä tutkimatta kokonaan 🙂
Teijon Kansallispuistoa suosittelen, sijaitsee Salossa ja kuten joku jo mainitsi, sieltä löytyy paljon vaihtelevia reittejä. Salon suunnalla myös Latokartanonkoski on hieno, mutta siellä reitti melko lyhyt (n. 1km). Ehkä sen voi yhdistää vaikka Teijolla käyntiin. Myös Marttilan eräreitistö on kivaa vaihtelua, ainakin jos tykkää metsäisistä reiteistä tai suosta!
Teijon kansallispuisto on ihana ja siellä on tullut retkeiltyä monet kerrat! 🙂 Latokartanonkoski ja Marttilan eräreitistö taas ovat itselleni uusia tuttavuuksia, mutta menevät ehdottomasti listalle. Kiitos siis vinkeistä 🙂
Nyt tulee kyllä luontopolkuvinkit monelle tarpeeseen. Olen alkuviikosta tulossa Turkuun, mutta harmillisesti näille ei nyt ole aikaa. Olisi ollut kätevä lista 😊
Joo, luontopoluilla on kyllä tällä hetkellä aikamoinen ruuhka 😀 Harmi, ettet ehtinyt tutustua näihin reitteihin. Onneksi ne eivät kuitenkaan vanhene, joten ehkäpä seuraavalla Turun visiitillä sitten? 😉
Suomi on kyllä niin kaunis! Tarkoitus olisi suunnata Turkuun vielä tämän vuoden puolella joten otan mielelläni ylös nämä vinkit, kiitos 🙂
Kiva kuulla, että postauksesta on hyöytyä! Aurinkoista Turku-reissua! Kerrothan sitten, mitä kaikkea täällä teit ja päädyitkö lopulta jonnekin näistä luontopoluista 🙂
Heh, muinaisena turkulaisena (muutin sieltä jo 70-luvun lopulla) paikannimet kuullostavat tutuilta, mutta polut taitavat olla uudehkoja. Sittemmin siellä joskus vähän pitempään oleskellessamme ja pitempää lenkkiä kaivatessamme olemme yleensä liikkuneet jokivartta toista puolta toiseen suuntaan ja toista toiseen. Jokivarsi etenkin ylöspäin on sekin kyllä ihan kivaa ulkoilumaastoa monin kohdin.
Jee, täällähän paljastuu monta ex-turkulaista! 🙂 Totta, joenvartta on tullut itsekin lenkkeiltyä ahkerasti!
Kiitos, kiva kooste! Lähes kaikki myös omia suosikkejani, muutama kaukaisempi vielä testaamatta. Tänä kesänä toivottavasti ehtii nekin!
Lisäksi on Ruissalon ihanat polut myös 🙂
Totta, Ruissalo jäi tästä listauksesta puuttumaan kokonaan. Siellä on tullut käytyä vissiin liian usein, kun en jotenkin edes tajunnut listata sitä. Noloa 😀
Wow mitä reittejä, kiitos tästä koosteesta! Olen Turusta kotoisin, mutta harva näistä on mulle tuttuja paikkoja – pitääpä vähän seikkailla kun ensi viikolla suuntaan tuonne! 🙂
Kiitos kommentista ja kiva, jos löytyi uusia reittejä 🙂 Plussaa (ex-)turkulaisuudesta 😉
Hyvä kooste! Patikkapolut ovat minulle vieraampia, reissaan usein ratsain, mutta kieltämättä tämä postaus houkuttelee luontopolulle ja pitkospuille!
Kiitos Riitta! Osa näistä soveltuu myös ratsastukseen, sillä muistan nähneeni ratsastusreittikylttejä polkujen varrella 🙂
Kivoja patikkapolkuja! Pomponrahkaa on verrattu täällä Lahdessa sijaitsevaan Linnaistensuon luontopolkuun. Molemmat sijaitsevat lähellä keskustaa (7 km) ja löytyy pitkospuita. Turussa tulee käytyä työn puolesta noin 1-2 kertaa kuukaudessa, mutta valitettavasti en luontoreitteihin ole vielä ehtinyt tutustua.
Oi, kiitos Lahti-vinkistä! Nyt kesälomalla olisi tarkoitus ehtiä kiertää hieman kauempanakin sijaitsevia luontopolkuja, joten auton nokka saattaa suunnata kohti Linnaistensuota vielä heinäkuun aikana 😉
Olen Turusta ja käyn ahkerasti läpi eri luontopolkuja. Salossa on Matildanjärvi kierros tullut tutuksi. Teijo vielä käymättä. Pitää pistää se ”to do” listaan. Lisäksi ehdoton ykkönen on tuo Kuhankuonon Savojärvi kierros, n 6km. Pomponrahka on nopea ja mukava. Siellä tulee käytyä usein, samoin Haunisten altaalla. Lisäyksinä pistäisin tähän Maarian kivikautisen polun n 6km, Liedon parmaharju reitin n. 6km, jossa voi samalla kivuta mäkihyppy tornin laidalle portaita pitkin. Vaatii vähän puuskutusta. Sitten on esim. Raisiossa Pähkinäpolku. N. 4km. Ja Halisten koskelta kävely ravattulan ristinmäelle. Tuossa vinkkejä muillekin kiinnostuneille.