luontopolku Suomi Uusimaa

Jylhä erämaa ja pähkinälehto kohtaavat Ikkalan luontopolulla Lohjalla

Olen tiiraillut Ikkalan luontopolun kylttiä muutamat kerrat ajaessani sen ohi. Kun sitten viikonloppuna vapautui aikaa ylimääräiseen retkeilyyn, päätin vihdoin lähteä tutkailemaan, minkälaisen luontopolun Ikkalan kyläyhdistys oikein oli saanut talkoovoimin aikaan.

Lohjan Ikkalassa sijaitseva luontopolku on melko uusi, kesäkuussa 2020 valmistunut reitti, ja erittäin tervetullut lisä Lohjan (ja erityisesti Nummi-Pusulan alueen) muuten hieman vähäiseen luontopolkutarjontaan. Vajaan kolmen kilometrin pituinen polku kiertää Kotojärven ympäri, ja sen luvataan sisältävän monipuolisesti sekä jylhää kallioista erämaata että sakeaa pähkinälehtoa, sekametsää ja peltoa. Odotukset olivat siis korkealla sekä maisemien että luonnon monimuotoisuuden osalta!

Kierros Kotojärven ympäri

Lähdin matkaan lauantaiaamuna. Hieman jännitti, millaisessa kunnossa polku olisi, sillä edellisyönä oli satanut kaatamalla. Luonto oli vasta heräilemässä uuteen päivään, kun kaarsin autolla Kotojärven uimarannalle, joka toimii reitin aloituspisteenä. Myöhemmin luin, että auton olisi voinut jättää myös Nurmi Hydron vieraspaikoille (Pusulantie 1080), jolloin olisin päässyt lähtemään luontopolun viralliselta aloituspaikalta.

Ensimmäinen puinen suuntakyltti löytyy rannan läheisyydestä. Polku lähtee kohoamaan heti kallioille, jotka tarjoilevatkin koko reissun parhaimmat näkymät. Oikein harmitti, että olin taas ehtinyt aikatauluttaa päivän ihan täyteen, sillä muuten olisin ehdottomasti halunnut jäädä nauttimaan aamuteet järvimaisemaa tuijotellen. Itärannan pystysuoran kallionseinämän korkeus on vedenpinnasta mitattuna noin 30 metriä – ja näköalat ovat sen mukaiset. Sieltä voikin hyvin nähdä koko 1o hehtaarisen Kotojärven kokonaisuudessaan.

Kallio-osuuden jyrkimpiin kohtiin on tehty retkeilijöiden avuksi portaita, ja alueelta löytyy yksi kallioon kiinnitetty kaidekin. Heti alkuun todettakoon, että Ikkalan luontopolku sisältää melko paljon nousuja, joista osa on melko jyrkkiä. Oma sykkeeni ainakin nousi mukavasti, kun tasapainoilin liukkailla kallioilla ja koetin etsiä sopivaa jalansijaa. Nousua on kallioiden lisäksi muuallakin, joten jos kaipaa tasaista matalan sykkeen luontopolkua, tämä ei välttämättä ole paras valinta.

Rannasta, samoin kuin luontopolun alkuosasta löytyy muutama roskis. Niille on selkeästi ollut tarvetta, sillä kallioilla oli harmittavasti roskia ja rikottuja pulloja. Jalkoihinsa sai siis katsoa ja kiinnittää erityistä huomiota myös koiruuden liikkeisiin. Kovasti yritin koota lasinsiruja yhteen kasaan, mutta tehtävää hankaloitti huomattavasti flexin päässä tempoileva mäyrinkäinen, joka oli koko ajan vaarassa astella sirpaleisiin itsekin… Harmillista, miten useissa luontokohteissa tuntuu olevan luvattomia nuotiopaikkoja sekä ongelmia roskien kanssa – eikä Ikkala valitettavasti tehnyt tässä poikkeusta. Oli kuitenkin kiva huomata, että roskausongelmaa oli pyritty estämään nimenomaan roskisten sijoittelun avulla. Nyt täytyy enää toivoa, että alueella liikkuvat tajuaisivat nakata roskansa oikeaan osoitteeseen (tai kantaa ne mukanaan pois).

Kallioiden jälkeen polku jatkuu kuusimetsään järven rantaan. Polkuja menee jonkin verran ristiin rastiin, enkä aina ollut ihan varma siitä, olinko oikealla reitillä. Jossain kohtaa huomasin puihin maalatut kellertävän vihreät ympyrät, joiden toivoin olevan luontopolkuun liittyviä merkkauksia. Melko pian alkavat myös pitkospuut, jotka ovat paikoitellen piilossa kasvillisuuden alla. Jouduin välillä potkimaan oksia pois, jotta näin, minne uskaltaisin seuraavaksi laittaa jalkani. Dodo ei ollut touhusta yhtään vakuuttunut, eikä siksi suostunut kulkemaan edellä, vaan raahautui takanani. Saniaisten ja muun aluskasvillisuuden seassa taistellessani en välttämättä uskoisi, että kyseessä on niinkin uusi (ja ilmeisen suosittu) luontopolku. Sen verran umpeenkasvaneelta ja unohdetulta paikka paikoitellen vaikuttaa. Toisaalta se luo kaikkeen lisää seikkailun tuntua, kun kallioilla kiipeilyn jälkeen saa edelleen varoa askeleitaan, eikä aina tiedä, mitä seuraavan oksan takaa paljastuu.

Löysinkin pitkospuiden loppupäästä hajonneen mehiläispesän, joka kuhisi asukkaita. Askel nousi yllättävän helposti ja nopeasti, kun yritin pelastaa itseni ja mäyrinkäisen kiukkuisilta siivekkäiltä. Tällä kertaa vältyimme pistoilta, mutta läheskään aina emme ole olleet niin onnekkaita.

Puutteelliset opasteet vai umpisurkea suunnistaja?

Eihän se ole reissu eikä mikään, jos ei kerran (tai useamman) eksy! Niin kävi Ikkalassakin, sillä pitkospuiden jälkeen, hetken niityillä ja metsäautotiellä vaellettuani törmäsin useampaan t-risteykseen, joissa ei ollut kovin selkeitä opasteita. Tai olisi ollut, jos olisin tullut toisesta suunnasta, mutta kulkemastani suunnasta tarkasteltuna viitat jättivät tulkinnanvaraa. Pari kertaa lähdinkin väärään suuntaan ja löysin itseni harhailemasta milloin minkäkin mökin takapihalta (pahoittelut tästä!).

Jossain vaiheessa menin sen verran pahasti harhaan, että koin parhaimmaksi käpytellä loppumatkan autoteitä pitkin. Eihän se ehkä ollut mikään mielekkäin tapa lopettaa muuten niin mielenkiintoista reittiä, mutta minkäs teet. Minulla oli taas vaihteeksi hieman kiire, eikä muihin eksymisiin ollut enää varaa. Onneksi tietä pitkin pääsi varsin helposti takaisin lähtöpisteeseen.

Kun jälkeenpäin tutkailin karttaa tajusin, että minun olisi pitänyt ilmeisesti jossain kohtaa siirtyä koulun taakse ja jatkaa sitä pitkin. En kyllä kuollaksenikaan muista törmänneeni sinne ohjaaviin kyltteihin. Juuri ennen kuin käännyin takaisin rantaan menevälle tielle, huomasin opasteet loppupään luontopolulle. Reitti näytti kuitenkin pelkältä heinikolta, jossa kulki kapea polku, joten päätin pysyä asfaltoidulla tiellä. Polku nimittäin näytti sellaiselta, että siellä saattaisi törmätä käärmeisiin. En halunnut enää lähteä testaamaan, olisiko minulla ja Dodolla jälleen yhtä hyvä tuuri kuin aikaisemmin mehiläisten kanssa ja selviäisimme pistoitta.

Uutta: Kissanhännänmäen luontopolku

Ikkalan luontopolun yhteyteen on tehty myös oma uusi (2021) luontopolkunsa, joka kantaa nimeä Kissanhännänmäen luontopolku. Luin jostain, että luontopolun rakentaminen alkoi huhtikuun lopulla ja se, kuten toinenkin luontopolku, on tehty yhteistalkoilla ikkalalaisten voimin.

Lenkin pituus on pari kilometriä ja se on Kotojärven kierrosta helppokulkuisempi ja hieman lyhyempi. Uusi ja vanha reitti on myös mahdollista yhdistää samalla reissulla, sillä Kissanhännänmäen reitti lähtee Kotojärveä kiertävän luontopolun varrelta. Luontopolut ovat keränneet paljon kiinnostusta, ja mikäli polkujen yhtymäkohdassa sijaitsevaan vieraskirjaan on uskominen, polkuja myös tallataan ahkerasti.

Valitettavasti en itse ehtinyt tällä kerralla kiertämään Kissanhännänmäen osuutta, mutta aion sen varmasti tulevaisuudessa tehdä.

(6) Kommentit

  1. Olimme juuri viikonlopun Lohjalla, olisimme tietäessämme voineet olla näistä kiinnostuneita. No, kävimme sentään ihailemassa Paavolan Tammea, se on kyllä varsin kaunis puu! Tuo roskaaminen ja luvattomat nuotiopaikat kyllä harmittavat itseäni paljon, jotenkin tuntuu käsittämättömän välinpitämättömältä.

    1. EVELIINA / REISSUKUUME says:

      Paavolan Tammi on kyllä huikea! Harmi, ettette nyt päässeet tälle luontopolulle, mutta pitäkää paikka mielessä, kun seuraavan kerran käytte Lohjalla 🙂 Ikkalahan on aivan Karkkilan kupeessa ja sijaitsee melko kaukana Lohjan keskustasta (n. 30 km?), joten jos eksytte Karkkilaan, niin sieltä on vielä lyhyempi matka 😉

  2. Hienon patikkareitin ovat tehneet. Kirjoituksestasi sai hyvin kuvan millaisesta reitistä on kyse. Lohjan ympäristö on kaunista paikkaa. Kiitos postauksesta!

    1. EVELIINA / REISSUKUUME says:

      Kiitos kivasta kommentista 🙂 Ja kiva, jos postaus oli informatiivinen!

  3. Lohjan suunnalla tulee kyllä aina silloin tällöin poikettua, joten ihan hyviä vinkkejä. Arvostan erityisesti noiden parkkipaikkojen mainitsemista, sillä pienemmissä kohteissa on joskus haasteellista keksiä mihin voisi edes muutamaksi tunniksi paikoittaa!

    1. EVELIINA / REISSUKUUME says:

      Kiitos palautteesta 🙂 Etsin itsekin usein blogeista juuri osoite- ja parkkipaikkatietoja, sillä ne ovat välillä erittäin huonosti muutoin saatavilla…

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *