Färsaarissa on jotain mystistä. Saarten koskematon ja karu kauneus saavat monet häkeltymään, ja turkoosin meren ja lähes mustien vuorenrinteiden kontrasti kutsuvat tutustumaan itseensä paremmin. Färsaarilla vaeltaminen on ainutlaatuinen elämys ja missään muualla tuskin kokee mitään samanlaista. Ja juuri siksi on tärkeää tietää muutama seikka Färsaarten luonnosta ennen kuin siellä lähtee vaeltamaan.
Olin Färsaarilla huhti-toukokuun vaihteessa Elinan kanssa. Vaikka emme mitään himopatikoita tehneetkään, huomasimme kuitenkin muutamia sellaisia seikkoja, joita Färsaarille matkaavan on hyvä ottaa huomioon paitsi suunnitteluvaiheessa myös itse reiteillä.
Reitit ovat usein yksisuuntaisia ja lyhyitä
Färsaarilla ei juuri ole ympyrälenkkejä, vaan lähes aina tullaan samaa reittiä takaisin. Tämä totta kai luo suosituimmissa paikoissa hieman ruuhkaa, ja onhan se hieman tylsää talsia samaa tietä takaisin. Tai ehkä olisi, ellei kyseessä ole Färsaaret.
Patikoinnista haaveilevien on myös hyvä tiedostaa, että reitit Färsaarilla ovat suhteellisen lyhyitä. Toki niitä voi yhdistellä, mutta pääsääntöisesti on hyvä varautua lyhyisiin lenkkeihin.
Retkeily on pitkälti päiväretkeilyä
Toisin kuin voisi luulla, Färsaarilla ei ole jokaisenoikeutta (ent. jokamiehenoikeus). Tämä tarkoittaa sitä, että retkeily on päiväretkeilyä, jossa illaksi palataan majapaikkaan nukkumaan. Färsaarilta löytyy parisenkymmentä leirintäaluetta, ja ilmeisesti joidenkin syrjäisempien hotellien pihalle voi erillisluvalla pystyttää teltan. Sen sijaan autiotupia tai erillisiä tulipaikkoja Färsaarten maastossa ei ole.
Sumu, tuuli ja vaaralliset pudotukset
Färsaarilla sää voi vaihdella rajustikin lyhyessä ajassa, ja jos joku on varmaa, niin aina sataa. ”Kävele viisi minuuttia eteenpäin, ja sää on aivan erilainen”, paikalliset hokivat meille, kun puistelimme päätämme jatkuville vesisateille. Ja oikeassahan he olivat, sillä sää saattaa todellakin vaihdella nopesti: auringonpaisteesta räntäsateeseen ja kevättuulesta lumisateeseen.
Myös sumu ja tuuli aiheuttavat omat haasteensa saarilla patikoidessa. Hernerokkasumua tulee varoa paitsi eksymisen myös kalliolta tippumisen takia. Kun sumu iskee, kannattaakin jäädä paikoilleen seisomaan, sillä se menee usein yhtä nopeasti ohi kuin alkoikin. Myös navakka tuuli aiheuttaa omat haasteensa, sillä varsinkin kallionjyrkänteillä äkillinen raju tuulenpuuska saattaa paiskata kokemattoman retkeilijän alas mereen.
Osa vaelluksista maksullisia
Varaudu siihen, että osa vaelluksista on maksullisia. Reitin lähtöpisteessä löytyy usein wc sekä joku kioskimainen ratkaisu, jossa maksun voi suorittaa. Hinnat ovat reitistä riippuen noin 200 DKK ja maksu onnistuu parhaiten kortilla, mutta käteinenkin käy.
Lampaita ja lampaankakkaa on kaikkialla
Asia, jota tuskin tulee edes ajatelleeksi ennen Färsaarille suuntaamista. Mutta jo heti lentokentän ovista ulos astuessasi törmäät luultavasti ensimmäisiin liukumiinoihin, ja sen jälkeen niitä onkin sitten ihan kaikkialla. Monesti myös vaellusreitit ovat täynnä kakka-ansoja, jotka ovat toki ikävä lisä kengänpohjassa myös todella liukkaita, jos niihin astuu sateisella säällä.
Rengasreittejä tuntuu olevan maailmalla monesti yllättävän vähän, esimerkiksi Norjassakin polut ovat useimmiten janareittejä. Onneksi janareiteissäkin maisemat ovat hieman erilaisia, kun reittiä kulkee toiseen suuntaan. Ja kyllähän Färsaaret ilman muuta kiinnostaa matkakohteena.
Juu, tuli itsellekin Norjan reitit mieleen 🙂 Ja tottahan se ilmeisesti on, että muualla maailmassa janareitit ovat yleisempiä kuin Suomessa. Olen itse vaan niin suuri ympyräreittien fani, että oli pakko erikseen mainita. Eihän Färsaarten maisemissa toki haittaa kulkea edestakaisin, sillä maisemat on joka tapauksessa upeat!
Hyvä postaus ja tuota on aina tarpeellista aika ajoin muistutella itellekin, ettei sitä telttaa voi niin vaan pystyttää luontoon missä päin maailmaa tahansa.
Kiitos Cilla! 🙂 Ja joo, jotenkin sitä on tottunut, että on ok leiriytyä melkein minne tahansa, niin muistuttelu tekee varmasti kaikille suomalaisille ihan hyvää.
Pari vuotta sitten Färsaarilla ei osunut mitään maksullista vaellusreittiä kohdalle – ilmeisesti tilanne muuttunut. Islannissa oli myös maksullisia moni parkkipaikka, joiden luin blogeista olevan maksuttomia.
Niin ne ajat muuttuu 😉 Ja varmaan riippuu myös, missä ja miten suosituilla reiteillä kulkee. Ja oho, en taas muista, että Islannissa olisi ollut maksullisia parkkipaikkoja 😮
Kun maisemat ovat hienot, ei kai janareitti silloin ihan hirveä ole. Färsaaret kiinnostavat kovin. Vielä joskus sinne.
Ei Färsaarten maisemissa haittaa, vaikka joutuisikin kulkemaan edestakaisin. Upeaa on joka tapauksessa! 🙂
Nää maisemat ⭐️ erittäin eksoottiset. Ehkä noiden luonnonolojen vuoksi on ihan hyväkin että reitit ovat suht lyhyitä ja yöpyminen tapahtuu jossain muualla kuin siellä sateessa ja tuulessa 🤩
Färsaarten maisemat ovat kyllä taiaonomaisia 🙂 Ja totta, saarten sää ei ole ihanteellinen telttailulle.
Lampaat ainakin ovat tuolta jääneet mieleen! Kuten myös, Torshavnissa, lukuisat patsaat. Varsinaisia vaelluksia emme tehneet – tai kuten totesit, monet reitit ovat lyhyitä, niin ehkä jossain kohtaa kävelimmekin luonnossa sen verran, että voisi sitä väittää vaellukseksi 🙂
Heh, ehkä Färsaarten vaellukset tosiaan ovat noita pieniä pyrähdyksiä luontoon 😀 En muuten ensin edes kiinnittänyt huomiota patsaiden määrään, mutta nyt kun mainitsit, niin olihan niitä tosi paljon!
Tämäkin on sellaisia paikkoja, joista on mukava lukea toisen blogista. Itse en enää unelmoi kauniista, mutta vaikeista paikoista.
Itsekin tykkään lukea erilaisista kohteista muiden blogeista – sellaisistakin, joihin itse tulee koskaan matkattua! Siksi onkin ihanaa, että meissä matkabloggaajissakin on niin erilaisia tyyppejä.
Sää muuttuu todellakin nopeasti Färsaarilla. Minusta oli ainoastaan järkevää palata takaisin vaellukselta ennen pimeää juuri niiden jyrkänteiden vuoksi.
Juuri näin! Hyvin sanottu 🙂