Etelä-Karjala kaupallinen yhteistyö Suomi

Etelä-Karjalan eksotiikkaa: Imatra ja Lappeenranta

”Eve hei, onhan sulla takki ja housut mukana?” Näillä Katrin sanoilla alkoi pr-matkamme, jonka suuntana oli Imatra ja Lappeenranta. Huoli oli toki aiheellinen, mutta tällä kertaa olin panostanut ja muistanut ottaa molemmat mukaan. Matka Anun ja Peten luo Etelä-Karjalaan saattoi alkaa! 

Pr-matka: Go Saimaa

Saavuimme Lappeenrantaan perjantaina alkuillasta. Anu, Pete ja Go Saimaan edustaja olivat meitä vastassa. Vastaanotto oli lämmin, ja vaikka suurin osa porukastamme oli toisilleen entuudestaan tuntemattomia, iloinen puheensorina ja nauru täyttivät koko rautatieaseman. Aivan kuin joukko vanhoja ystäviä olisi kokoontunut pitkästä aikaa!

Majurska, nukkekotimaisen sympaattinen kahvila

Ensimmäinen pysähdyksemme Lappeenrannassa oli linnoituksilla sijaitseva kahvila Majurska. Vanha keltainen puutalo kätkee sisälleen nukkekotimaisen, pienintä yksityiskohtaa myöden mietityn kahvilan, jonka tarjonta hellii kaikkia aisteja: tuoksu oli huumaava ja esillä olevat tuotteet syötävän suloisia – kirjaimellisesti.

Mietin pitkään, että kahvilassa on jotain hurjan tuttua. Kun näin paksun vieraskirjan eteisessä, oli pakko alkaa selaamaan taaksepäin. Ja toden totta, kävin täällä työkaverini kanssa viime keväänä! Silloin ei vielä ollut puissa edes lehtiä ja koko Lappeenranta näytti niin erilaiselta, etten ehkä sen takia (tai ihan vaan kultakalan muistini takia) osannut yhdistää aiempaa reissuani tähän. Muistan kuitenkin, että jo silloin intoilin kahvilan sisustuksesta ja tarjonnasta.

Kahvila Majurskan tarjonta oli ihan mieletön! Myös ruoka-aineallergiat ja erityisruokavaliot oli huomioitu todella hyvin. Nälkä kurni jo tässä vaiheessa päivää kiitettävästi, joten testasin metsäsienipiirakan. Lämmin suositus! // Parasta kahviseuraa! Tajuttiin, että ollaan matkustettu yhdessä Grönlannissa ja Färsaarilla, mutta ei koskaan aiemmin Suomessa! Kippis sille!
Teimme loikan Lappeenrannan ja erityisesti linnoituksen historiaan yhdessä paikallisopas Lempin kanssa. // Ja heitto takaisin tähän päivään. Kahvila Majurskan pirskahteleva yrittäjä Arja.

Kun olimme saaneet kahvit juotua, lähdimme Lempi-leipurin kanssa kiertämään linnoitusta. Pääsimme aikamatkalle satojen vuosien taakse, ja kuulimme monta jännittävää tarinaa. On aina mielenkiintoista kuulla, mitä kaikkea samalla alueella on aiemmin ollut ja miten miljöö on muuttunut vuosisatojen aikana.

Lempi myös heittäytyi rooliinsa ihailtavalla innolla, joten kierros pysyi mielenkiintoisena alusta loppuun.

Ennen kuin siirryimme Imatralle, kävimme vielä Lappeenrannassa porukalla syömässä (lupaan lakata kynnet seuraavalle reissulle!). // Testasin vegaanisen kolmen ruokalajin illallisen ja tykkäsin! Ihania makuja ja tekstuureja.

Se ainoa oikea Valtionhotelli

Syötyämme vatsamme täyteen, oli aika siirtyä Imatran puolelle. Siellä majoituimme Vuoksen Kalastuspuistossa, josta kirjoitan vielä myöhemmin oman postauksensa. Ilta meni oikeastaan majoittautuen, ja vasta seuraavana päivänä aloimme tutustua tarkemmin Imatran tarjontaan.

Suuntasimme aluksi Imatran Valtionhotelliin aamupalalle. Kuten seuraajani varmaan tietävät, hotelliaamiaiset ovat itselle työn puolesta melko arkipäiväinen asia, joten harva juttu saa enää ihan hirmuisesti innostumaan. Valtionhotellin aamiainen oli kuitenkin paitsi kauniisti katettu, myös jaettu kivasti kahteen eri huoneeseen. Näin ei syntynyt (aamiaisbuffeteista tuttua) kaaosta, vaan jokainen sai koota aamiaislautastaan rauhassa. Tarjonta olikin todella runsasta, ja jonkun verran oli puhetta siitä, saisiko aamiaiselle toivoa hieman isompia lautasia…

Aamiaisen jälkeen hotellinjohtaja Joni esitteli meille Valtionhotellia. Pääsimme näkemään eri huonetyyppejä, juhla- ja kokoustiloja – sekä tietenkin sviitit. Valtionhotellissa kaikki huoneet ovat keskenään erilaisia, mikä luo lisämielenkiintoa majoitukseen. // Kissa katolla! Mutta ei hätää, se tuntuu viihtyvän siellä.

Koskinäytös – vihdoin!

Viikonlopun aikana ehdimme myös katsomaan Imatrankoskella järjestettävän Koskinäytöksen! Olen vieraillut Imatralla useamman kerran, mutta tämä oli ensimmäinen kerta, kun olin liikkeellä oikeaan aikaan. Oli hauska huomata, miten iso juttu Koskinäytös oikein on: alueelle kerääntyi hurjat määrät ihmisiä (osa jopa eväiden kanssa!) katsomaan näytöstä ja viettämään kesäiltaa.

Parhaat paikat saadakseen olisi pitänyt olla huomattavasti paljon aikaisemmin liikkeellä. Kerrankin minulla kävi tuuri, sillä edestäni sillalta lähti juuri pariskunta, joten pääsin heidän paikalleen ja vielä juuri sopivasti, sillä saman tien kun siirryin kaiteen viereen, musiikki alkoi soida. Koski kuohui komeana ja yleisö hiljentyi kuuntelemaan musiikkia. Olin aivan fiiliksissä. Tunnelmointini kuitenkin katkaisi takaani kuuluva nyyhkäys. Käännyin ja näin vanhan kumaraselkäisen miehen, jonka silmät olivat kostuneet liikutuksesta. Ehkä hän tiesi, että tämä olisi hänen viimeinen koskinäytöksensä. Luovutin miehelle paikkani ja sain häneltä tärisevän kädenpuristuksen sekä muutamat kyyneleet.

Omissanikin oli pidättelemistä.

Vielä viimeiset yhteiskuvat (osallistuin vauvapeukulla) Imatran asemalla. Tajusin tosin nyt, että tästähän puuttuu puolet porukasta… // Konnarin mielestä näytin kateelliselta, kun hän antoi jollekin lapsimatkustajalle tällaisen marsukortin. Hän halusi sitten antaa mulle oman. Parasta.

Junamatkailua vuosien jälkeen

Matkustimme mennen tullen junalla. Hävettää myöntää, mutta olen istunut koti-Suomessa junan kyydissä viimeksi varmaan viitisen vuotta sitten. Jostain syystä en ole koskaan kokenut junaa ”omaksi kulkuneuvokseni”, mikä tosin saattaa johtua siitä, että asemat ovat aina olleet hieman hankalasti saavutettavissa.

Nyt saimme kuitenkin VR:ltä liput, joten oli aika astua pitkästä aikaa junan kyytiin! Meillä oli sekä meno- että tulomatkalla varattu paikat ravintolavaunun yläkerrasta, ja jo ensimmäisten minuuttien jälkeen totesin, että jatkossa aion a) junailla ehdottomasti enemmän ja b) matkustaa aina ravintolavaunun yläkerrassa. Sen verran hyvin tuli viihdyttyä, ja varsinkin yksittäispaikat omalla ”panoramanäkymällä” olivat aika huikeat.

Olin myös yllättynyt siitä, miten nopea junamatka olikaan (jostain syystä luulin, että pk-seudulta Lappeenrantaan menisi useita tunteja)! Ehkä jopa hieman harmitti, kun juna saapui sunnuntaina asemalle. Olisi nimittäin ollut vielä hurjan paljon rupateltavaa muiden kanssa!

Niin suuri kiitos mitä parhaimmasta viikonlopusta Tim, Hanna, Elise, Kari, Elina, Anu, Pete, Paula, Maiju, Sarianne, Merja, Ilkka, Katri ja Marika. Teidän kanssa oli kiva reissata!

(18) Kommentit

  1. Harmittaa, että en ehtinyt mukaan. Marika myös kertoi, että reissu oli todella kiva. Olisi ollut tosi kiva päästä juttelemaan kanssasi enemmän.

    1. Monta kertaa reissun aikana harmiteltiin, kun et ehtinyt mukaan! Oli kuitenkin kiva tutustua Marikaan 🙂 Silloinhan me nähtiin Matkamessuilla vaan pikaisesti. Toivottavasti tulee pian uusia yhteisiä retkiä! 🙂

  2. Maiju says:

    Hyvä retki – parempi mieli!
    Kiitti seurasta, eväistä, viihdyttämisestä ja ylipäätään koko viikonlopusta!
    Sun idea tulevien vuosien tapaamisista oli myös erinomainen.

    1. Se on just näin! 🙂 Hurjan paljon kiitoksia sullekin mahtavasta viikonlopusta! Oli niin kiva tutustua! 🙂

  3. Olipahan tosiaan tapahtumarikas reissu! Upeita paikkoja ja ihan huippua seuraa 👌. Tuo kertomus sieltä koskelta oli tosi koskettava, en huomannut ollenkaan missä siellä seisoit. Siellä oli kyllä todella paljon porukkaa ja aluksi oli vaikea edes nähdä mitään. Joku siitä minunkin edestä sitten lopulta lähti ja pääsin eturiviin.

    1. Jep, se koskikohtaaminen meni kyllä suoraan sydämeen! Mä olin siinä sillan alkupäässä. Jäin ihailemaan koskea, enkä yhtään huomannut, että te jatkoitte matkaa 😀

      Kiitos kivasta viikonlopusta! 🙂

  4. Ihanasti kirjoitettu juttu! Olipa hieno kohtaaminen koskella <3 Oli kyllä todella kiva viikonloppu ja hauskoja muistoja nousi mieleen. Etenkin tuo Lempi-leipuri oli kyllä mainio rouva!

    1. Heh, Lempi oli aikamoinen 😀 Ja Katrin imitaatio ihan loistava! Kiitos kivasta viikonlopusta teillekin 🙂 Toivottavasti nähdään taas pian!

  5. En ole koskaan näillä seuduilla käynyt, vaikka suuren osan elämästäni olen Suomessa asunutkin. Jotenkin kotimaan kolkat vain tuppaavat aina jäämään ulkomaiden upeuksien jalkoihin matkaa valitessa, heh. Kyllä sitä silti kiva tuolla päin olisi päästä käymään, sielläkin paljon hienoa nähtävää! 🙂

    1. Ymmärrän niin hyvin tuon, että ulkomaan kohteet kiilaavat usein kotimaisten edelle! Koetan kuitenkin petrata tässä, sillä kotimaassa olisi ja on hurjan paljon nähtävää 🙂

  6. Olen joskus lapsena nähnyt Saimaan kosken ja se oli kyllä vaikuttava. Olikohan se silloinkin tuollainen näytös vai kuohuiko koko ajan? Ei mitään käsitystä.
    En pidö junalla matkustamisesta niin paljon kuin bussilla, mutta noi ravintolavaunun yläkerran yksinäiset penkit on ihanat. Siihen saa rauhassa levittäytyä ja puuhastella omia juttujaan tai vaan nauttia maisemista.

    1. Ilmeisesti tuota pidetään toisinaan myös koko ajan auki. Ja komppaan täysin juna-ajatuksiasi! 🙂

  7. Ei osunut meillekään tuo viikonloppu siten kohdalleen, että reissu olisi mahtunut kalenteriin.
    Mutta teidän kaikkien tarinoiden innoittamana olen nyt kyllä yrittänyt sovitella Imatraakin elokuisen Kotkan reissumme jatkoksi – katsotaan miten käy!

    1. Mitenköhän tuohon reissuun pääsi? Itseltä on ihan täysin mennyt ohitse.
      Tai sitten en kuulunut kutsuttujen joukkoon….
      Mutta siis Lappeenranta ja Imatra ovat aivan huippu kesäkohteita.

  8. Tuo osa Suomea on jäänyt vieraaksi, mutta on varmasti kaunista seutua ja nähtävää riittäisi. Joskus täytyy kyllä lähteä tutustumaan.
    Voi miten liikuttava kohtaaminen tuon vanhan miehen kanssa. Ihanasti teit kun luovutit paikkasi. <3

    1. Suomessa on hurjan monta vierasta kolkkaa! Jotenkin helposti kaikessa vauhdissa unohtaa nämä kotimaan helmet 🙂 Ja kiitos, papparainen oli suloinen <3

  9. […] Reissukuume: Etelä-Karjalan eksotiikkaa: Imatra ja Lappeenranta […]

  10. […] Etelä-Karjalan eksotiikkaa: Imatra ja LappeenrantaNe Tammelat: Imatra – Suomen matkailun alkulähteilläElinan matkalaukussa: Mitä tehdä ja kokea […]

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *