Branin linna on varmasti Romanian tunnetuin linna. Vaikka sillä on hyvin vähän tekemistä kreivi Draculan kanssa, on se silti tullut tunnetuksi ”Draculan linnana” ulkonäkönsä vuoksi. Näyttävä linnoitus on rakennettu dramaattiselle paikalle laakson keskeltä kohoavaan vuorenrinteeseen erottamaan Transilvania ja Valakia. Sieltä on myös ollut helppo hallita kulkua laaksossa.
Saapuessani linnalle, törmään ensimmäisenä pieniin kojuihin ja niissä myytäviin puuristeihin ja muovisiin vampyyrinhampaisiin. Tunnelma latistuu heti. Tämä turistihelvettikö on kuuluisa Draculan linna?
Vlad III, Bram Stoker ja Romanian kommunistihallinto – trio Draculan linnan taustalla
Draculan linnan tarinaan liittyy sekalainen trio: 1400-luvulla vaikuttanut ruhtinas Vlad III, irlantilaissyntyinen kirjailija Bram Stoker sekä Romanian kommunistihallinto.
Vlad III oli Valakian ruhtinas. Hänet tunnettiin myös lempinimellä Țepeș eli Seivästäjä, koska hän suosi teloitustapana järjettömän julmaa seivästämistä. Vladin elämä oli vauhdikasta: hän toimi Valakian ruhtinaana palvellen vuorotellen sen molemmin puolin sijaitsevia Unkaria ja Osmaniaa. Usean maanpaon ja vankina vietettyjen vuosien jälkeen turkkilaisilta meni lopullisesti hermot Vladiin, ja he päättivät miehen tempoilut irrottamalla hänen päänsä ja viemällä sen Konstantinopoliin. Branin linna ei siis koskaan ollut Vladin oma linna, eikä hän ollut hallitsijana Transilvaniassa, mutta hän saattoi olla linnassa vankina 1462.
Vladia on pidetty Draculan esikuvana (dracula tarkoittaa valakian kielellä paholaista). Vladin hallinto oli väkivaltainen ja verinen. Tämän takia lähti liikkeelle huhuja, joiden mukaan Vlad harrastaisi vampyyrimaista verenjuontia. 
Kirjailija Bram Stoker nosti vampyyrit suuren kansan tietoisuuteen, kun hän vuonna 1897 julkaisi Dracula-romaaninsa. Myöhemmin on selvinnyt, ettei hän ollut perehtynyt Vladin elämään juuri lainkaan, ja Dracula-nimenkin Stoker lainasi luultavasti siksi, että paholaista tarkoittava sana tuntui sopivalta.
Dracula-nimi oli ainoa asia, joka yhdisti Vladia ja Stokerin Draculaa. Stoker ei koskaan käynyt Transilvaniassa eikä tuntenut alueen linnoja, ei myöskään Branin linnaa. Niinpä romaanin kuvaukset Draculan linnasta eivät vastaa Brania.
Nykyisen maineensa Draculan linnana Branin linna sai vasta 1970-luvulla, kun kommunistihallinto alkoi houkutella maahan länsituristeja rahojen toivossa. Dramaattisen näköinen Branin linna sopi nähtävyydeksi tähän tarkoitukseen, vaikkei historiallista yhteyttä ollutkaan.
”Tylsää ja ahdasta”
Branin linna on täynnä kapeita ja kiemuraisia portaikkoja. Lisäksi sieltä löytyy salakäytäviä ja kidutuskammio. Sisustukseen kuuluu paljon 1920- ja 1930-luvun huonekaluja ajalta, jolloin linna toimi kuninkaallisten kesäasuntona. Kommunistiviranomaiset muuttivat paikan museoksi vuonna 1956.
Omasta mielestäni linnan sisustus oli todella tylsä. Huone toisensa jälkeen nähtävillä oli sohva, ehkä pari nojatuolia ja pöytä. Muutamasta huoneesta löytyi jotain kauhuteemaista (kuten ao. tulkinta ihmissudesta), mutta se tuntui ennemminkin hämmentävältä antiikkihuonekalujen rinnalla.
Draculan linna: kidutusmuseo oli parasta antia
Vlad III tunnettiin hurjista kidutuskeinoistaan, joten luonnollisesti Branin linnasta löytyy myös erillinen kidutusmuseo. Siellä voi nähdä erilaisia kidutusvälineitä, kuten kuulustelutuoleja ja -penkkejä sekä häpeärangaistusta edustavan possunaamion, jota rangaistuksen saanut joutui pitämään päässään julkisilla paikoilla.
Vlad III:n tunnetuin kidutusmenetelmä oli pakottaa ihmisiä piikikkäisiin puupenkkeihin, joiden tarkoitus oli iskeä ihmisestä heti pahat ilmat pihalle. Sitä käytettiin erityisesti noituudesta epäiltyjen kuulusteluissa, joten tuoli on saanut lisänimen ”noitatuoli”. Se on tarkkaan muotoiltu ja sen jokainen piikki on erikseen veistetty, mikä tekee vekottimesta entistä karmivamman. Lisäksi sen käyttöön tarvitaan useita ihmisiä, kuten kiinnipitelijöitä ja ruuvaajia…
Näyttely oli hyvin koottu ja esillä olevat vempaimet saivat usean kerran kylmiä väreitä aikaan. Joukkoon mahtui sekä yksinkertaisempia laitteita että monimutkaisempia ratkaisuja. Niitä katsellessa mietti, mihin kaikkeen (sairas) ihmismieli pystyykään…
Linnan huoneet loivat täydelliset puitteet näyttelylle, ja ainakin itse mietin koko ajan, oliko jotain laitetta kenties käytetty juuri siinä paikassa, missä se oli esillä.
Miksi Draculan linna oli pettymys?
Vaikka kidutusmuseo oli äärimmäisen kiinnostava, päällimmäinen fiilis vierailusta oli silti pettymys. Odotin Branin linnan vierailua kovasti. Olin mielessäni kuvitellut sen kummituslinnamaiseksi paikaksi, joka saa sykkeen ja ihokarvat nousemaan. Tunnelma lässähti kuitenkin jo ennen linnalle pääsyä, kun törmäsin kymmeniin pikkupuoteihin, jossa myytiin Dracula-aiheista krääsää: oli puuristejä, naamareita, valkosipuleja, muovisia tekohampaita, lasin sisään tungettuja lepakoita ja lintuja… Ihmisiä ja meteliä oli valtavasti.
Itse linnakaan ei ollut kummoinen. Minua varoitettiin, että on epäreilua yhdistää Pelesin ja Branin linnat samalle päivälle, sillä ne ovat keskenään niin erilaisia. Päätin kuitenkin tehdä niin, mutta en usko, että Branin linna olisi tehnyt minuun sen kummempaa vaikutusta, vaikka olisin käynyt pelkästään siellä. Linna ja koko paikka oli liian turistinen. Pääsylipulla pääsit vain osaan linnasta, ja mielenkiintoisimmat osat (omasta mielestäni), kuten kidutusmuseo vaativat vielä lisälipun. Ja koska ruuhkaa oli niin valtavasti, et ehtinyt pysähtyä mihinkään, vaan kuljit massan mukana.
Linnan ainoa jännitysnäytelmä (kidutusmuseon lisäksi) olivat ahtaat ja jyrkät kierreportaat, joista osa oli tarkoituksella jätetty pimeiksi. Siinä oli aitoa kuolemanpelkoa ilmassa, kun yritit pimeydessä löytää seuraavan askelman ilman, että kompastut omaan mekkoosi tai jäät takana tulevien tallomaksi.
Romaniassa on paljon upeita kohteita, mutta Branin linna ei missään nimessä ole syy, miksi sinne kannattaisi matkustaa…
Oletko vieraillut Branin linnassa? Mitä pidit paikasta?
Lue myös:
Heh, olen käynyt Branin linnassa. Hunyadin linna oli varmaankin oma suosikkini noista Romanian linnoista, mutta ei Branin linnakaan huono paikka ollut, ja kyllä siellä kannattaa omasta mielestäni vierailla, jos lähialueella on. Siitä olen kuitenkin samaa mieltä, että Romaniasta löytyy paljon, paljon kiinnostavampiakin paikkoja.
Hunyadin linnassa ei tullut käytyä, joten en osaa sanoa, mitä mieltä siitä olisin 🙂
En ole käynyt Branin linnassa, mutta jos olisin seudulla, niin kävisin siellä mielelläni. Minusta linna vaikuttaa ihan hienon näköiseltä. Mihin aikaan vuodesta kävit siellä? Voisi kuvitella, että ruuhkaa ei olisi tasaisesti ympäri vuoden vaan tiettyinä suosittuina turistikausina, joten ehkä yrittäisin mennä pahimman ryysiksen välttämiseksi vaikka keväällä tai syksyllä.
Kävin elo-syyskuun vaihteessa. Touko-syyskuu on ilmeisen ruuhkaista aikaa ja toinen ”turistipiikki” osuu (yllätys yllätys) Halloweeniin 🙂
[…] Draculan linna Romaniassa oli pettymys […]
Kävin myös Branin linnassa omalla Romanian reissulla, ja ulkoapäin se näytti hienolta. Minua eivät niinkään häirinneet matkamuistokojut ulkopuolella, mutta allekirjoitan saman että linnan sisustukseen ja kierrokseen sisällä olin hieman pettynyt. Ostin vain peruslipun, eli kidutusmuseo jäi käymättä, ja linna oli tuolloinkin todella ruuhkainen. Vaikka Dracula-tarina onkin vain turistimarkkinointia, olisin odottanut tosiaan enemmän teeman mukaista illuusiota. Oli tavallaan hämmentävää, että linna halutaan pitää aitona eikä lähteä mukaan vampyyritarinaan, mutta samalla se on yksi vetonauloista jonka vuoksi linnassa käy paljon vierailijoita ja siitä voisi ottaa enemmän irti tunnelman luonnissa.
Olen niiiiiin samaa mieltä sun kanssa – ihan kaikesta! 🙂
Turistikrääsä kieltämättä tuo mieleen sen, että paikka ei olekaan autenttinen linna jota on varta vasten katsomaan. Kiva oli lukea, kun paikka on itselle täysin vieras.
Jep, kyllä sen muovikrääsän keskellä hieman meni maku koko paikkaan..
En muistaakseni. Olen vieraillut Pelesin linnassa ja se oli kyllä upea. Vampyyrit eivät ole kiinnostaneet minua koskaan. Jos Vlad Seivästäjä tietäisi, häntä varmaan ihmetyttäisi moinen touhu. Mikähän minä olen puolen vuosituhannen päästä? Voisin olla Duckula, pahamainen erakko, joka päästää ankkansa syömään leivät ihmisiltä ja päälle kuuluu kvaakuntaa niin lujaa, että seinät kaikuvat.
Pelesin linna oli mieletön! Ja hahhah, hyvä näkökulma! Mä olisin varmaan vaan joku ”kylähullu” ilman sen kummempia titteleitä 😛
No olipas harmi, että sieltä jäi tuollaiset fiilikset. Olen huomannut, että joskus sitä vaan jostain syystä odotukset on korkealla kun menee jonnekin, ja sitten on pettymys kun paikka ei vastaakkaan omia odotuksia. Olisi parempi jos osaisi olla odottamatta yhtään mitään mutta eihän se niin toimi. Kuvissa kuitenkin näyttää ihan hienolta tuo linna.
Jep, tämä on ihan totta! Monesti koetankin käydä paikoissa ilman ennakko-oletuksia, mutta jotenkin Dracula-tarinan tueksi olisin odottanut linnaltakin enemmän. Sillä vaikkei linna nyt ”oikea” Draculan linna olekaan, niin sillä he kuitenkin houkuttelevat turisteja paikalle.
En ole käynyt ja voi olla, että en kävisikään. Jos kidutuskammio on tuolla mielenkiintoisin, niin jätän suosiolla väliin. Ehkä Romaniassa olisi tarpeeksi muuta nähtävää.
Onneksi Romaniassa on älyttömän paljon mielenkiintoisia ja upeita paikkoja! 🙂
Minusta linna oli ihan mielenkiintoinen 🙂 Toki vierailustamme on yli kymmenen vuotta, joten turisteja oli varmaan vähemmän. Meillä ei myöskään ollut kauheasti ehkä ennakko-odotuksia vaan uteliaina vaan havainnoimme näkemäämme.
Joo, olisi hyvä jos osaisi mennä paikkoihin ilman sen kummempia ennakko-odotuksia! Välillä se onnistuu, välillä taas ei…
Hui, kidutusmuseo kuulostaa paikalta jossa en ehkä haluaisi vierailla. Linnat sinänsä kiinnostaa ja onhan niillä aina värikäs historia. Täällä en ole käynyt.