Kun tammikuussa sain ensimmäistä kertaa kutsun suurlähetystöön, olin sekä innoissani että kauhuissani. Mitä siellä tehdään? Osaanko pukeutua oikein? Entä jos tunaroin jotenkin? Kauhukuvat vilisivät mielessä samalla kun vatsanpohjassa kutitteli innostuksen ja jännityksen sekamelska.
Nyt maaliskuussa olen vieraillut jo kahden maan suurlähetystössä, joten ehkä uskallan kokemuksen syvällä rintaäänellä kertoa teillekin, mitä siellä tehdään. Ihan ensiksi täytyy todeta, että suurlähetystövierailut ovat joka kerta todella suuri kunnia, ja vierailuihin liittyy tiettyä arvokkuutta. On mahtavaa päästä kuulemaan eri maiden (matkailu)kuulumisia sekä tutustua uusiin ihmisiin.
Egyptin suurlähetystö
Egyptin suurlähetystön vierailu oli ensimmäinen laatuaan. Ajankohta oli siinä mielessä haastavahko, että se osui samalle päivälle Matkamessujen kanssa: suurin osa energiasta oli tuhlattu jo Messukeskuksessa ja muistan hetken jopa arponeeni, jaksanko lähteä suurlähettilään luo. Lähdimme kuitenkin Kristan ja Kirstin kanssa matkaan.
Ennen vierailua saimme arabikulttuurin asiantuntija Päivi Arvoselta muutamia kullanarvoisia vinkkejä:
- Arabikulttuurissa hyviin tapoihin kuuluu viedä jokin tuliainen etenkin, jos menee jonkun kotiin. Suklaa on aina hyvä vaihtoehto, kukat, kynttilät tai alkoholi eivät ole sopivia tuliaisia.
- Suklaakonvehtirasiaan on hyvä kiinnittää kiitoskortti, jotta isäntä tietää keneltä lahja on. Kortin on hyvä olla neutraali esimerkiksi maisemakortti. Ihmistä tai eläintä esittävää korttia ei ole hyvä viedä, etenkin jos ei tiedä, kuinka uskonnollinen henkilö on kyseessä.
- Arabikulttuurissa suurlähettilästä puhutellaan His/Her Exellency tai Your Exellency Ambassador N.N ja miehiä muutoin joko Sir, tai oppiarvolla ja etunimellä esimeriksi Dr. Mohammed, Mr. Mohammed, ja naisia Madame + etunimi.
Saavuimme suurlähetystöön, jossa paikalla oli jo kymmenittäin ihmisiä. Sujahdimme joukkoon ja aloimme arpoa, saako tilassa kuvata. Tuntui hassulta olla tärkeiden ihmisten joukossa. Kuulin keskustelua ykistyiskoneista ja miljoonabisneksistä. Katsellessani ulos kohti merta mietin, mitä ihmettä teen täällä.
Tarjoilijat toivat meille koko ajan lisää syötävää, vaikka emme ole saaneet edellisiäkään tuhottua. Kieltäytyä ei kuitenkaan voinut, sillä se olisi epäkohteliasta. Ja kun olimme napostelleet noin tunnin, avattiin ovet varsinaiseen ruokailusaliin, jossa seisova pöytä notkui herkkuja. Meille kerrottiin, ettemme saisi lähteä ennen kuin kaikki on syöty, ettei kokille tulisi sellaista oloa, ettei hän ole osannut tehdä työtään.
En todellakaan tiedä, mitä kaikkea oli tarjolla, mutta se on sanottava, että egyptiläinen ruoka on älyttömän maukasta. Olin ollut hieman skeptinen sen suhteen, mutta jogurttipohjaiset kastikkeet, erilaiset juustot ja makeat jälkiruuat veivät mennessään.
Olin alkuun jännittänyt erityisesti pukeutumista, mutta onnekseni huomasin, etteivät mustat farkut ja musta bleiseri ole olleet huono valinta. Saimme kuulla, että nykyinen suurlähettiläs on melko avarakatseinen, toisin kuin edeltäjänsä. Suurlähettiläs Mohamed Ghoneim oli ollut Suomessa vasta kolme kuukautta ja kaikessa puheessa oli kuultavissa tietynlaista uutuuden innostusta – jopa kylmyydestä ja toppatakeista.
Ilta oli loppujen lopuksi todella rento: söimme ja joimme hyvin sekä jutustelimme eri yritysten edustajien kanssa. Suurlähettiläs piti lyhyen puheen, jossa hän muun muassa kertoi siitä, että Sinuhe egyptiläisestä on tulossa uudistettu arabiankielinen painos. Aika hurjaa!
Ranskan suurlähetystössä: matkavinkkejä ja minglailua
Sain muutama viikko sitten kutsun Ranskan suurlähetystöön. Koskan Egyptin suurlähetystössä oli mennyt niin hyvin, vastasin hetimmiten kutsuun myöntävästi.
Tarkoitus oli tutustua Ranskan matkailun uusimpiin tuuliin sekä uuteen suurlähettilääseen, rouva Raja Rabiaan. Lisäksi olin innoissani siitä, että näin Cillan vihdoin ensimmäistä kertaa livenä! Meiltä on mennyt pari yhteistä reissua pieleen, joten tätä tapaamista oli todella odotettu. Meillä synkkasi todella hyvin, ja ainakin itselleni jäi fiilis, että olisimme tunteneet jo paljon kauemmin. Explore France -järjestön edustajakin sanoi, että ”Te selvästi tunnette toisenne”, eikä ollut uskoa korviaan, kun kerroimme, että olimme nähneet toisemme ensimmäistä kertaa vain hetkeä aikaisemmin.
Saimme lounastapaamisen aikana hyviä matka- ja kohdevinkkejä sekä pääsimme nauttimaan ranskalaisen keittiön antimista. En erityisemmin välitä anjoviksesta, joten muutamat ruuat jäivät testaamatta, mutta muuten oli kiva päästä maistelemaan uusia makuja.
Pöytäseurueet jakoivat myös innokkaasti omia Ranskan kokemuksiaan, mutta minun oli vaikea yhtyä näihin, sillä en ole koskaan käynyt Ranskassa. ”Miten se on mahdollista?”, järjestäjän puolelta kysyttiin. Jaa-a, siinäpä hyvä kysymys. Pakko myöntää, että olen ajatellut maata liikaa Pariisin kautta, eikä kaupunki ole oikeastaan koskaan herättänyt sen suurempaa mielenkiintoa. Sen sijaan Rivierasta olen saanut pienoisen kipinän (jota Cillan hehkutukset eivät lainkaan laimentaneet – päinvastoin!). Täällä onkin nyt innokkaasti koetettu sovittaa Ranskan-matkaa kalenteriin. Vielä ei ole onnistunut, mutta toivottavasti pian!
Oletko koskaan käynyt jonkun maan suurlähetystössä? Noudattiko vierailu suunnilleen samaa kaavaa?
On tullut käytyä, ja kyllähän se tosiaan pitkälti noudatti. Nämäkin olisivat olleet kiinnostavia juttuja. Ilman muuta tulee jatkossakin käytyä, kun siihen tulee mahdollisuus ja vierailu sopii aikatauluun.
Kiva kuulla, että tekin ootte innostuneet näistä vierailuista 🙂 Ehkä vielä joskus nähdään tällaisessa!
Olipa mukava lukea tämä erilainen juttu. Sekä rennolta että tyylikkäältä vaikutti – ja ruoka pääosassa. Oliko jopa Egyptissä enemmän?
Kiva kuulla, että tykkäsit! 🙂 Ja joo, Egyptin suurlähetystössä oli enemmän ruokaa, mutta toisaalta myös tilaisuus itsessään oli paljon pidempi kuin Ranskalla 🙂 Tämä selittänee myös ruuan määrää.
Oli niin kiva nähdä vihdoin livenä! Odotan innolla tulevia yhteisiä tapahtumia ja matkoja 🙂
Suurlähetystöistä oon käynyt nyt täällä, sitten Meksikon suurlähetystössä maan itsenäisyyspäivän juhlien tiimoilta ja lisäks useamman kerran Pohjois-Korean suurlähetystössä Tukholmassa. Mongoliassa vietettiin iltaa maassa toimineiden pohjoiskorealaisten ylläpitämässä yksistyisravintolassa, mikä oli kans mielenkiintoinen kokemus ja erittäin antoisa ruokatarjonnan osalta! Yleensä se ruokaosuus onkin paras puoli näissä hommissa 😀
Sä oot kyllä kunnon suurlähetystökonkari 😀 Oli tosi kiva nähdä!
Mukava lukea suurlähetystövierailusta! Olen vain kerran ollut vierailulla suurlähetystössä, mutta muistikuvat ovat hataria. Olin koulumme lukion kuoron säestäjän ominaisuudessa Suomen Kreikan suurlähetystössä, siis omiemme joukossa. Muistikuvien hataruus johtunee siitä, että piti huolehtia säestyksen sujumisesta ja siitä, että nuoret käyttäytyisivät tilanteen edellyttämällä tavalla. Hyvin kaikki meni ja tarjoilukin pelasi! Juha
Ihanaa, että jaoit hieman erilaisen kokemuksesi suurlähetystövierailusta! 😀 Ja hahhah, voin vaan kuvitella, että nuorten kaitseminen on taatusti vienyt huomiota kaikesta muusta!
Omat vierailuni suurlähetystöihin ovat olleet lähinnä viisumihaastatteluja, passien anomista tai vaaleissa äänestämisiä. Aika jänniä nekin, ainakin ne haastattelut. Mutta joskus olisi kiva päästä ihan muutenkin vieraaksi. Harmi, etten päässyt nyt näihin mukaan vaikka kutsu tuli. Ehkä seuraavalla kerralla ollaan siellä kaikki.
Tuollainen haastattelu olisi taatusti kuumottava! Mulla on huomattavasi ”kevyempää” kokemusta 🙂 Ja olispa kiva joskus nähdä suurlähetystövierailulla! Ehkä ensi kesänä?
Mielenkiintoisia vierailuja ja ihanan näköisiä tarjoiluja! Itse en ole käynyt Suomessa muiden maiden suurlähetystöissä, mutta sen sijaan Suomen suurlähetystöissä maailmalla, mikä sekin on ollut kiinnostavaa. Suomen vaaleissa äänestäminen on tietty sellaista mikä ulkosuomaisen voi viedä asioimaan virallisemmin lähetystössä, mutta Keniassa saatiin kunnia myös osallistua joihinkin suurlähetystön järjestämiin tilaisuuksiin, kuten Suomen itsenäisyyspäivän juhlaan.
Tarjoilut oli kyllä aivan omaa luokkaansa! 🙂 Ja olipa kiva kuulla sun hieman erilaisia suurlähetystökokemuksia!
Olipa kiva erilainen juttu ja hauska nähdä millaista on olla suurlähetystössä kutsuttuna. Itselläni ei ole lainkaan suurlähetystökokemuksia, sillä en ole edes ollut viisumikuulusteluissa:)
Rio de Janeirossa kävin aikoinaan tosin viemässä Fazerin sinistä kunniakonsulaattiin, sillä kunniakonsulaattina toimi tuolloin kotikaupunkini tuttavan tytär, jolle olin joitain sähköposteja ennen reissuani lähettänyt vinkkkejä kyselläkseni. Oli kiva (yllätys)vierailu ja oli hauskaa naurattaa turvatarkastuksen miehiä, kun he kysyivät, että millä asioilla liikutaan. Tärkeällä asialla — suklaa-asialla;)
Voiko suklaa-asiaa tärkeämpää ollakaan? 😀 Minkälaiset arvostelut Fazerin suklaa sai tyttäreltä?
Minulta jäi harmillisesti nämä molemmat suurlähetystövierailut väliin. Egyptiin melkein pääsin, mutta raju kuumetauti pisti sängyn pohjalle. Olen käynyt aiemmin Britannian suurlähetystössä kesäjuhlilla. Ruoka ja juoma sielläkin oli pääasiassa ja oli hauska tutustua uusiin ihmisiin. 🙂
Harmi ettei päästy näihin yhdessä. Mutta toivottavasti tulevaisuudessa ollaan joskus samassa suurlähetystössä vierailulla! 🙂 Ja uusiin ihmisiin tutustuminen (herkullisen ruuan ohella) on kyllä parasta!
En oo käynyt aikaisemmin, mutta tuli hämärä muistikuva että viime vuonna sain kutsun Liettuan suurlähetystöön, mutta en täältä kaukaa päässyt lähtemään sinne lounaalle 🙂 ja näin äkkiseltään (suomeksi: ennakkoluulot) tuntuisi jotenkin hirveän viralliselta (kuivalta), mutta varmasti tosi hieno tilaisuus tutustua paikalliseen maahan ja kulttuuriin! Niin kuin näissäkin kahdessa esimerkissä.
Heh, tunnistan nuo ennakkoluulot tosi hyvin 😀
Viimeksi taisimme osallistua johonkin tilaisuuteen Malesian suurlähetystössä? Vai olisiko sittenkin ollut Norjan 🙂 Tuota Ranskan tilaisuutta hetken mietin, mutta suunnitelmamme Ranskan suhteen tuntuivat vielä sen verran epämääräisiltä juuri tältä erää, etten sitten riittävästi jaksanut asiasta innostua. Yhdysvaltain suurlähetystö on muuten oma lukunsa turvajärjestelyjen suhteen!
Norja tai Malesia – kuka näitä muistaa? 😀 Ja voin kuvitella, että Yhdysvaltain suurlähetystössä on turvallisuudessa(kin) aivan omanlaisensa meininki…
Olipa kiva ja mielenkiintoinen juttu. Suurlähetystöt olisivat varmasti kivoja paikkoja vierailla. Joskus on tullut käytyä Italian suurlähetystössä.
Kiitos Virpi 🙂 Ja olihan nämä todella upeita kokemuksia molemmat!
Vaikuttaa hauskalta ja samalla mielenkiintoiselta kokemukselta tuollainen. En ole koskaan ollut suurlähetystössä, missään. Ehkä joskus saattaa tulla eteen, kuka tietää. 🙂 Kiva lukea teidän kokemuksista näin etukäteen valmiiksi, heh. 😀
Kiitos Tiina 🙂 Toivottavasti säkin pääset tutustumaan jonkun maan suurlähetystöön!