Halikon Kurpitsaviikot ovat taatusti suurelle yleisölle tuttu juttu. Niin minullekin, mutta silti sinne oli suunnatava tänäkin vuonna. Tällä kertaa tosin olimme liikkeellä viimeisten joukossa, ja päätimme yhdistää reissuun (vuosien jälkeen) vielä legendaarisen Kasvihuoneilmiö-nimisen paikan.
Kävin pyörähtämässä Halikon Kurpitsaviikoilla kaksi kertaa: Ensimmäisellä kerralla en päässyt edes paikan päälle, koska autolle ei löytynyt mistään parkkipaikkaa. Kiertelimme aluetta ympäriinsä ja jonotimme parkkipaikoille, mutta päätimme sitten luovuttaa ja palata paikalle joskus myöhemmin. Alkuilta oli taatusti pahin mahdollinen aika yrittää saada autoaan parkkiin…
Toinen reissu toteutui reilun viikon jälkeen. Sain houkuteltua ystäväni mukaan (hän ei ollut koskaan käynyt Kurpitsaviikoilla!), ja päätimme tehdä pienen maakuntamatkan. Suuntasimme Halikkoon heti aamusta, jotta varmasti mahtuisimme mukaan.
Halikon Kurpitsaviikot ei pettänyt tänäkään vuonna
Eihän Kurpitsapuisto ole niin maaginen päivänvalossa kuin mitä se olisi auringon laskettua, mutta tänä vuonna täytyi tyytyä tähän. Lokakuun sateisena aamupäivänä porukkaa ei toden totta ollut lainkaan liikenteessä, ja saimme kierrellä puistossa aika lailla kahdestaan.
Puistossa oli paljon uutta edellisiin vuosiin verrattuna, ja oli kiva päästä fiilistelemään niitä kaikessa rauhassa. Lisäksi myyntikojuja tuntui olevan aiempaa enemmän. Ruokailualue näytti tyhjänä melko karulta, mutta voin kuvitella, miten toivottu lisä se on ollut pahimpina kiireaikoina.
Elämystavaratalo vanhan ykköstien varrella
Jatkoimme matkaamme Halikosta Lohjan Nummelle, jossa sijaitsee elämystavaratalo Kasvihuoneilmiö. Paikka on itselleni tuttu jo lapsuudesta, mutta on mennyt vuosia, etten ole käynyt siellä lainkaan. Kai se on aina ollut liian lähellä, joten siellä käyntiä on lykännyt vaan tuonnemmaksi. Niin tai näin, päätin kuitenkin viedä kaverini sinne, kun kerran maakuntamatkalla oltiin! Hän ei ollut kuullut paikasta aikaisemmin, joten en ryhtynyt kuvailemaan Kasvihuoneilmiötä sen kummemmin. Kyseessä kun on oikeasti paikka, joka täytyy itse käydä kokemassa -hyvässä ja pahassa.
Kasvihuoneilmiö on tosiaan vanhan ykköstien varrella sijaitseva elämystavaratalo täynnä hallittua kaaosta ja hillittyä hulluutta, kuten se itseään Instagramissa mainostaa. Ulkoapäin katsottuna jättimäinen kasvihuone näyttää todella vaatimattomalta, mutta sisältä paljastuu erittäin omanlaisensa maailma, josta ei ääniä, värejä tai tavaraa puutu!
Paikka on lisäksi todella kuvauksellinen ja lukuisia pieniä yksityiskohtia on kiva ikuistaa. Meillä vierähti lähemmäs pari tuntia kauppaa kierrellen, sillä katsottavaa ja ihmeteltävää oli vain niin paljon. Mutta kuten aikaisemminkin, jossain vaiheessa järkyttävä tavaramäärä alkoi vaan ahdistaa, ja poistuimme paikalta tyhjin käsin.
Kasvihuoneilmiö ja hämärä perhekultti
Kasvihuoneilmiön historia on moninainen. Kasvihuoneilmiön perustaja Elisa Palonen ihastui hollantilaisiin valaistuihin kasvihuoneisiin, joita hän ihaili lentokoneen ikkunasta. Tästä hän sai idean tuoda sellaiset myös Suomeen. Jättimäinen valaistu kasvihuone rakentui lopulta vanhan rekanpesuhallin kylkeen Lohjan Nummelle vuonna 1997, ja siitä tuli sekatavarakauppa, jossa on myynnissä kaikkea mahdollista jättimäisistä patsaista tarroihin sekä suihkulähteistä antiikkisiin huonekaluihin.
Kasvihuoneilmiö oli muutama vuosi sitten otsikoissa hämärän perhekultin takia. Palosen omaisuus oli testamentattu hämärissä olosuhteissa perhekultille, joka kulisseissa oli nyhtänyt Paloselta rahaa ja kiduttanut tätä psyykkisesti jo pidemmän aikaa… Kultin lonkerot ylsivät tietenkin myös Kasvihuoneilmiöön, ja näkyivät yrityksen arjessa muun muassa uusina työntekijöinä sekä siinä, että kultin jäsenet ottivat kirjanpitoa ja palkanlaskua haltuunsa.
Palonen kuoli vuonna 2018 epäselvissä olosuhteissa. Vieläkään ei tarkkaan tiedetä, mikä hänen kuolinsyynsä on. Varmaa on vain se, että vain paria päivää ennen kuolemaansa 61-vuotias nainen oli päivittänyt testamenttiaan niin, että kulttijohtaja perheineen perisi merkittävän osan hänen omaisuudestaan, yli 1,5 miljoonaa euroa. Varsinais-Suomen käräjäoikeus kuitenkin kumosi testamentin kesäkuussa 2021, sillä Palosen katsottiin toimineen ulkopuolisen vaikutuksen alaisena. Todisteina oikeudessa käytettiin muun muassa äänitallenteita (joista osa löytyi ainakin muutama vuosi sitten Youtubesta), päiväkirjamerkintöjä sekä merkkejä henkisestä alistamisesta.
Tapauksesta on kirjoittanut muun muassa Salon Seudun Sanomat, kun annoin aikoinaan vinkin toimitukselle (terkkuja tutuille!) netissä törmäämäni keskustelun perusteella. Lisäksi MTV Uutisista löytyi kattava juttu, jos aihe on entuudestaan tuntematon.
Vaikka tapauksesta on aikaa, eikä Kasvihuoneilmiö liity kulttiin mitenkään, leijuu paikan päällä tietynlainen varjo, joka varsinkin näin Halloweenin aikaan nostaa päätään.
Kävitkö tänä vuonna Halikon Kurpitsaviikoilla? Entä onko Kasvihuoneilmiö hurjine historioineen jo tuttu?
Lue myös:
Ei ole tullut itselläni tuolla käytyä. Marika sen sijaan on, ja kirjoittikin siitä jutun juuri blogiimme: https://www.matkallamissamilloinkin.com/salon-kurpitsaviikot/ Tosi kivalta vaikuttava tapahtuma, jossa itsekin varmasti viihtyisin.
Huomasinkin, että Marika on myös käynyt Halikossa 🙂 Kiva, että sieltä tuli tänä vuonna myös paljon blogipostauksia!
Siis toi kultti. Noi tuntuu niin leffamateriaalilta. Ihan kauheaa jos omassa lähipiirissä olisi tuollaista..
Älä muuta sano! Onneksi testamentti saatiin kuitenkin kumottua…
Oho! Tuo hämärä tarina on mennyt uutisoinnissa ihan ohi. Huh!
Kumpikin kohde on nimenä ja blogeista tuttu.
Mulle kävisi Kasvihuoneilmiössä varmasti samoin, että tulisi ähky, enkä osaisi lopulta ostaa mitään. Joskus voisi kyllä mielenkiinnosta poiketa.
Jep, liika on liikaa! Jos olisi ollut vähemmän valinnanvaraa (ja kierrettävää) olisin saattanut tehdä ostoksia 🙂
Kurpitsoja emme ole nähneet, vaikka melkein viikottain ajamme Marttilaan ja takaisin. Sen sijaan Kasvihuoneilmiö on tuttu, olemme sitä (varauksella) suositelleet muutamille kodinvaihtoperheillekin. Viimeksi pari kuukautta sitten kävimme kahden lapsenlapsemme kanssa, eikä heitä olisi millään tahtonut saada pois tavarapaljouden ihmettelystä. Kulttijuttu on minulle uusi. Juha
Heh, Kasvihuoneilmiö on kyllä ihan oma maailmansa 😀 Mua alkoi se tavarapaljous vaan ahdistaa, mutta voi kai sieltä jotain uniikkia löytääkin!
Kurpitsaviikoilla kävimme jokunen vuosi sitten ja olemme ajatelleet, että ehkä kerta niistä riittäisi, mutta kaipa tapahtuma tosiaan uudistuu joka vuosi, eli muutaman vuoden tauon jälkeen se voisi olla uusintavierailunkin arvoinen. Kasvihuoneilmiösäs olemme joskus vuosia sitten sen nähtävyysarvon takia poikenneet, mutta romuvarasto 🙂 ei sekään ole houkutellut uusintavierailulle. Tuo synkkä historia sopii kyllä hyvin kuvaan!
Mäkin luulin, että kun on kerran käynyt Kurpitsaviikoilla, niin on nähnyt kaiken. Mutta onneksi se tosiaan uudistuu joka vuosi, joten uusintavierailut ovat ihan järkeviäkin.
No aika jännä, en ole kuullut kurpitsaviikoista mitään aiemmin, mutta luin tietenkin Matkalla missä milloinkin -blogista samasta paikasta. Kasvihuoneilmiössäkään en ole käynyt, vaikka pitäisi! Myin sinne oman sisustusverkkokauppani loppuvaraston keväällä 😄
Mitä ihmettä, miten on voinut välttyä kuulemasta Halikon kurpitsaviikoista? 😀 Laita nyt jo ensi vuodelle kalenteriin! Saat samalla käytyä Kasvihuoneilmiössäkin 😉
Halikon kurpitsaviikot näkyivät somessa, ja on varmasti kiva tapahtuma. Täältä on kuitenkin sen verran matkaa, etten ehkä pelkästään kurpitsojen takia viitsisi lähteä ajamaan, vaan pitäisi yhdistää se johonkin muuhun. Kasvihuoneilmiö on nimeltä tuttu. En ole sielläkään käynyt, vaikka ykköstietä on tullut suhattua paljon vuosien varrella. 🙂 Aika karmiva siihen liittyvä historia.
Ymmärrän täysin. Halikon kurpitsoihin voi helposti yhdistää esim. Mathildedalin ruukkikylät (sielläkin taisi olla jotain Halloween-hommia) 🙂
Oho, Kasvihuoneilmiön tarina ei ollut itselleni ollenkaan tuttu, mennyt ohi nämä vaiheet täysin! Aika pelottavaa, että tuollaista tapahtuu myös Suomessa. Itse paikassa on tullut jostain syystä vierailtua ainoastaan opiskelijareissujen bussimatkan vessatauolla, ja muistaakseni ollaan nautittu minttukaakaota parkkipaikalla matkalla laskiaisriehaan. Ehkä täytyy joskus vierailla katsastamassa paikka ihan ajan kanssa 🙂
Hahhah, opiskelijareissujen vessatauot minttukaakaoineen ovat legendaarisia 😀 Olitteko kenties matkalla Pikkulaskiaiseen Turkuun? 😀
Halikon kurpitsaviikot näyttävät kyllä niin hienolle tapahtumalle, että sinne on vielä joku vuosi päästävä! Kasvihuoneilmiö kauppana oli tuttu, mutta tämän kultin tekemisistä en ollut aiemmin kuullut – kamalaa kerta kaikkiaan. :/ Onneksi oikeus kumosi testamentin, vaikka se ei toki edesmenneen kokemaa painostusta poista.
Suosittelen lämpimästi Halikon kurpitsaviikkoja! Toivottavasti pääsisit jo vaikka ensi vuonna paikalle 🙂
Olen kerran käynyt Kurpitsaviikoilla ja nyt vähän harmittaa, että ei tänä vuonnakaan oikein ollut saumaa mennä käymään. Tykkäsin silloin jokunen vuosi sitten kovasti ja ihanalta näyttää tämänkin vuoden kuvat! Kasvihuoneilmiössä pysähdyn melkein aina kun Turun motaria ajaa. Niiden munkkirinkilät on niin hyviä – ja järjettömän kokoisia! Muistan lukeneeni tuosta oudosta kuviosta joskus uutisista. Hämmentävä juttu kyllä.
Katsoin myös, että Kasvihuoneilmiön munkit olivat ihan tajuttoman isoja! 😀 En ole varmaan muualla törmännyt yhtä suuriin… Ja toivottavasti säkin pääsisit katsastamaan Halikon kurpitsaviikot vaikka ensi vuonna 🙂
Olipa erikoinen tuo Kasvihuoneilmiön tarina. Olen tästä paikasta kuullut mutta en ole koskaan käynyt. Sen verran kuitenkin on kiinnostanut, että olen suunnitellut käyväni kunhan noilla nurkilla olen. En ole koskaan kuullut tuosta kaupan perustajasta. Onko se siis edelleen tämän kultin omistuksessa?
Kannattaa piipahtaa – on todellakin omanlaisensa kokemus 🙂 Ja nykyisellä omistajalla ei ole kytköksiä kulttiin.