erikoispostaus haaste Matkustaminen

Viisi ikimuistoisinta matkaa -haaste

Elina oli tehnyt Instagramissa postauksen, jossa fiilisteli viittä reissuaan, jotka ovat jääneet erityisesti mieleen. Päätin tehdä saman, mutta koska jostain syystä Instagram-päivittely on hieman takunnut viime kuukausina, siirsin haasteen tänne blogin puolelle. Tässäpä siis viisi ikimuistoisinta matkaa ja tarinat niiden takaa:

Färsaaret

Färsaaret on ehdottomasti yksi ikimuistoisimmista reissuista, joita olen koskaan tehnyt! Paikan ainutlaatuiselle luonnolle ei tunnu edes löytyvän tarpeeksi kuvaavia ylistyssanoja. Voisin palata Färsaarten sadunomaisiin maisemiin milloin tahansa. Uskomattoman luonnon lisäksi reissusta erikoisen teki se, että lähdin matkaan itselleni täysin tuntemattoman tyypin (nyt jo ystävän), Elinan, kanssa. Alkuun idea tuntui loistavalta, mutta mitä lähemmäs lähtöpäivä tuli, sitä jännemmäksi tunnelma kävi: mitä jos ei tullakaan toimeen? Entä jos ei keksitä puhuttavaa?

Panikointi oli kuitenkin turhaa, sillä juttua riitti heti alkumetreistä alkaen. Jo Köpiksen kentälle saavuttaessa olimme kertoneet lähes kaiken parisuhteistamme ja elämäntilanteistamme, ja viimeistään Färsaarilla vietetyn ajan jälkeen tuntui kuin olisimme tunteneet toisemme vuosia.

Lähdimme matkaan ventovieraina toisillemme, mutta palasimme ystävinä. Lisäksi Färsaarille jäi myös pala sydäntä. Mietin koko ajan, miten saisin mieheni suostumaan siihen, että siirtäisimme elämämme tuolle saariryhmälle.

Islanti

Islannin-reissusta teki maisemien ja luonnon lisäksi ikimuistoisen myös se, miten päädyimme sinne perheeni kanssa. Äitini siis bongasi naistenlehdestä jutun, jossa ratsastettiin laavakentillä. ”Tuonne on päästävä,” hän hihkui. Erikoisen tästä teki se, että vaikka perheessämme oli hevonen, äiti ei ollut koskaan suostunut ratsastamaan sillä. Islantiin oli kuitenkin päästävä, joten hän päätti ottaa pari ratsastustuntia ennen reissua: ensimmäisellä kerralla hevosella oli ähky ja ratsastuksen sijaan äiti päätyi kauhusta kankeana taluttelemaan ähkyhevosta hiekkatietä edestakaisin, ja toisella kerralla äiti pääsi selkään asti, mutta ei uskaltanut ottaa askeltakaan ratsain.

Näillä taustoilla suuntasimme syyskuiseen Islantiin. Äiti ei suostunut luopumaan issikkaunelmastaan, joten neljäntenä Islanti-päivänämme suuntasimme tallille. Hevoset napattiin lennosta, ja ilmeisesti ohjaajaltamme meni täysin ohi, että siskoni ja minä olimme siinä vaiheessa ratsastaneet jo kymmenen vuotta ja äiti taas oli täysin aloittelija: me saimme ne kaikkein säyseimmät yksilöt, kun taas äidille ja jalkapalloilijanuorukaiselle (joka oli viidettä kertaa hevosen selässä) tyrkättiin ne huomattavasti räväkämmät tapaukset.

Reissusta ei vauhtia puuttunut: jouduimme vaihtamaan hevosia kesken kaiken, sillä äidin hevonen ei oikein pysynyt pyydetyssä askellajissa. Kun sitten lopulta pääsimme laavakentille, lähdimme siskoni ja ohjaajan kanssa tykittämään täysillä – äitini kiljuessa laukkaavan hevosensa selässä. Ehkä olisi pitänyt ajatella enemmän äiti-raukkaa (joka siis ensi kertaa oikeasti ratsasti), mutta siinä kohtaa halusimme vain siskoni kanssa mennä mahdollisimman lujaa. Kuin ihmeen kaupalla äiti kuitenkin pysyi selässä. Tämän reissun jälkeen emme kuitenkaan ole saaneet häntä enää hevosen selkään.

Budapest

Aina kun mietimme mieheni kanssa parhaita ja ikimuistoisimpia reissuja, Budapest nousee äkkiä esiin molempien puheissa. En oikeastaan osaa sanoa, miksi kaupunki kolahti meihin niin kovaa. Ehkä se oli monen positiivisen asian summa: hyvä sää, paljon mielenkiintoisia kohteita kierrettäväksi ja ylipäätään onnistunut reissu alusta loppuun. Sellainen karkumatka sateisesta ja synkästä Suomesta kahden kesken.

Olimme kaupungissa neljä päivää ja tuntui, ettei se riittänyt mihinkään. Olimme ulkona aamusta iltamyöhään, emmekä olisi millään malttaneet palata hotellille, sillä halusimme nähdä ja kokea  mahdollisimman paljon. Ja paljon me ehdimmekin.

Kööpenhamina

Kööpenhaminan-reissu sijoittuu aikaan, jolloin en vielä kirjoittanut blogia. Olen kuitenkin kirjoittanut reissusta tänne, sillä matka oli todellakin ikimuistoinen. Erosin nimittäin silloin poikaystävästäni, jonka kanssa oli mennyt jo pidempään huonosti. Ilmeisesti tarvittiin kuitenkin sateinen Kööpenhamina, jotta sain tarpeeksi rohkeutta jatkaa eri suuntaan.

Tunnelma oli odottava, sillä illan kotimatkan jälkeen meitä ei enää olisi. Emme enää matkustaisi yhdessä, emmekä enää koskaan kinastelisi siitä, kumpi joutuu viemään matkalaukut kellarikomeroon. Tiesimme molemmat, että tulisimme tänne vielä joskus uudestaan. Uusien ihmisten kanssa. Ja että silloin asiat menisivät enemmän oikein ja kaikki olisi helpompaa.

Portugali

Valitettavasti Portugali edustaa tässä listauksessa reissua, jonka olisin mieluusti jättänyt kokematta. Ja mitäpä sitä kiertelemään: kyseessä oli heittämällä elämäni paskin reissu. Olimme isolla porukalla liikenteessä ja henkilökemiat eivät toimineet ollenkaan. Päiviin kuului ihan liian paljon huutoa ja liian vähän naurua. Tunnelma oli todella räjähdysherkkä alusta alkaen, eikä se helpottanut missään vaiheessa. Muistan, miten kotiin päästyäni mietin, etten välttämättä koskaan enää halua matkustaa – muiden kuin mieheni tai siskoni kanssa. Onneksi Färsaarten reissu tuli kuitenkin melko pian Portugalin jälkeen, ja onnistuessaan se valoi minuunkin taas hieman toivoa.

Harmittaa, koska Portugali itsessään oli maana todella mielenkiintoinen. Haluankin ehdottomasti palata sinne vielä takaisin. Tällä reissulla kameranikin muuten hajosi, enkä saanut tehtyä sillä mitään säätöjä: kaikki kuvat olivat ylivalottuneita, eikä edes tehdasasetusten palauttaminen auttanut asiaa.

Reissu oli siis farssi monessa mielessä…

Olisi hauska kuulla, mitkä ovat olleet sinun viisi ikimuistoisinta matkaa tai matkakohdetta? Mikä teki niistä sellaisen, että muistelet niitä vieläkin erityisellä lämmöllä – tai vaihtoehtoisesti kauhulla?

(27) Kommentit

  1. Kiva haaste. Haasteisiin vastaava haluaa myös tehdä sen täällä blogissa.
    Mikäköhän siinä on, että jotkut reissut ei vaan suju jopa jo alkumetreiltä lukien….

    1. Kiitos Sari 🙂 Ja niinpä! Portugalin-reissustakin oli jo lentokentällä sellainen olo, että ”mitäköhän tästä tulee”… Ja noh, ei mitään kovinkaan hyvää!

  2. Varmasti ikimuistoisia kaikki, omalla tavallaan. Kaksi jälkimmäistä tietysti hieman eri syistä kuin kolme ensimmäistä. Näistä Färsaaret ja Islanti on meiltä vielä käymättä, ja Marikaa kiinnostaisi myös tuo issikkavaellus, mutta minusta ei oikein taida olla siihen. Islanti kuitenkin muuten maana kiinnostaa ja Färsaaret saariryhmänä. Pitää laittaa tämäkin haaste korvan taakse, varsin haastava se tosin tulee olemaan, koska on hyvin vaikea valita vain viittä.

    1. Kieltämättä itsellänikin oli vaikeuksia rajata reissut viiteen, sillä kaikki matkat ovat olleet jollain tavalla ikimuistoisia 🙂 Toivottavasti pääsisitte Islantiin (issikoilla tai ilman) ja Färsaarille. Ne ovat mielettömiä kohteita molemmat! 🙂

  3. Onpa kiva haaste, johon näin seniorireissaajana tekee mieli heti tarttua. Ikimuistoisia matkat voivat olla monesta eri syystä, kuten sinulla. Omilla matkoillani ei onneksi ole tapahtunut vielä koskaan mitään sellaista, että matkan jälkeen harmittaisi tai sitten aika kultaa muistot.

    1. Sehän tässä onkin hauskaa, että matkat voivat olla ikimuistoisia monellakin tapaa 🙂

  4. Mari / Maailma kotina says:

    Vitsit toi issikka – kokemus. Luulisi niiden hevosten olevan säyseitä. Itselle Färsaaret ja Norjan reissut parhaita – mutta kaikki käy.

    1. Niinhän sitä luulisi 😀 Ainakin silloin se tuntui siltä, että otettiin vaan ne hevoset, jotka sattuivat hengailemaan tarpeeksi lähellä tallia.

  5. Ensi vuonna jo 50 vuotta yhdessä olleella pariskunnalla ei ihan tuollaisia ”käännekohta” -reissuja ole 🙂
    Kööpenhamina on yksi lempikaupungeistani, joten pisteet sille listalla tai ilman.
    Nelisen vuotta sitten kirjoitin tällaisena – ehkä sitäkin voisi jossain vaiheessa tutkailla, että olisiko joku/jotkut sen jälkeen tehdyistä reissuista kiilanneet tälle listalle: https://meriharakka.net/2019/09/03/top-3-matkakokemusta/

    1. 50 vuotta? Huhhuh – hatunnoston paikka! 😀

  6. Olipa kiva postaus! Tätä täytyy oikein mutustella omalta osalta, itselle tulee ensimmäisenä mieliin Unkarin ratsastusreissut, mutta muita pitää vielä pohtia. Taidan tarttua myös haasteeseen blogin puolella…
    Färsaareten reissu kuulostaa upealta kokemukselta, bonuksena uusi ystävä… Islanti on ollut toivelistalla ollut pitkään ja siihen kuuluu myös hyvin vahvasti nuo issikat!

    1. Oih, Unkarin ratsastusreissu kuulostaa ihan älyttömän hyvältä!

  7. Venäjän reissut ovat aina ikimuistoisia, sitten Intia ja Peru. Kaliforniassa olen asunut, joten se ei varsinaisesti ole reissu. Amazonia oli niin kuin jokin Jurassic Park, ainakin hyönteiset olivat ylimittaisia. Oma seikkailunsa oli siinä, kun olin menossa Puolaan ja lentokone lensi Saksaan. Jostain syystä Saksa ei pidä minusta, Saksassa sattuu aina kaikenlaista. Meksiko on ollut ainoa maa, missä olen oikeasti pelännyt.

    1. Oispa kiva päästä lukemaan lisää Saksan- ja Meksikon-reissuistasi! 🙂 Ja hahhah, näen sieluni silmin jättimäiset hyönteiset..

  8. Islanti ja Färsaaret <3 Ne ovat kyllä meidänkin listan kärjessä ja jatkoksi on helppoa laittaa Huippuvuoret sekä Antarktis. Mikähän olisi viides, jos on pakko valita.. Luontokohteista varmaan Grand Canyon.

    1. Täällä haaveillaan edelleen Huippuvuorista! Veikkaan, että ne menisivät itsellänikin aika kärkeen. Hauska teillä tuo Grand Canyon – kivan erilainen valinta muuten melko ”kylmälle” listalle 🙂

  9. Nuo sun mainitsemat kohteet on kyllä todella kivoja, vaikka Färsaaret ja Islanti onkin iteltä vielä käymättä. Tykkäsin myös Budapestistä ja mullakin oli siellä ihan liian vähän aikaa, vaan pari yötä. Portugalista kokemuksia Madeiralta ja Lissabonista – molemmat tosi kiinnostavia ja kauniita. Köpiksestä sain ensialkuun huonon kuvan, mutta viikon aikana näkemys onneks muuttui 🙂 Täytyypä miettiä noita omia top 5 kokemuksia ja tehdä ehkä instapostaus 🙂

    1. Oispa kiva päästä lukemaan sun top 5 -matkakohteet! Veikkaan, että aika erilainen olisi kuin itsellä, vaikka samoja lemppareita löytyykin 🙂

  10. Fär-saaret ja Islanti on itseltäni noista toistaiseksi käymättä. Tosiaan ikimuistoisuus voi tulla monestakn syystä, kuten selviää kirjoituksestasi. Itselläni varmasti ainakin Tansanian safari-kiertely ja Galápagos-saaret päätyisivät listalle.

    1. Mulla on safarit vielä käymättä, mutta ehdottomasti jossain vaiheessa on sellaiselle päästävä! 🙂

  11. Onpa ikimuistoisia kokemuksia – hyvässä ja pahassa. Islanti, ja issikkavaellus olisi sellainen, jonka haluaisin ehdottomasti kokea!

    1. Joo, en halunnut nostaa pelkkiä ”täydellisiä” reissuja 🙂 Islanti issikoineen on kyllä kokemisen arvoinen!

  12. Pitääkin itsekin ihan ruveta muistelemaan, että mitkä maat yltäisivät tuolle listalle. Ehkä ne olisivat Kuuba, Panama, Meksiko, Norja ja Brasilia ja viimeinen ainoastaan sen takia, että olin siellä kaksi kertaa tiputuksessa pahan vatsataudin kanssa.

    1. Ihanan monipuolisia kohteita! Tosin tuo tiputukseen joutuminen kuulostaa kamalalta 😮

  13. […] haasteen Instagramin puolella, mutta haastetta on toteutettu myös blogipostausten muodossa mm. Reissukuume -blogissa. Kun bongasin tämän halusin tietenkin kantaa korteni kekoon, mutta kuinka vaikeaa olikaan […]

  14. […] -blogi, joskin Elina toteutti sen Instagramissa. Sen jälkeen siihen ovat tarttuneet ainakin blogit Reissukuume, Metkaa Matkustelua, Virpin maailma ja Matkalla lähelle tai […]

  15. […] myös blogien puolella. Ensimmäisen kerran mietin tähän osallistumista jo syksyllä Reissukuume-blogista sen bongattuani. Asia ehti kuitenkin jo unohtua, kunnes törmäsin haasteeseen uudestaan […]

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *