Tammikuu tuntui olleen monen blogin synttärikuukausi, niin myös omani. Perustin Reissukuumeen reilut viisi vuotta sitten, ja ensimmäinen blogipostaus näki päivänvalon 22.1.2019. Olin jo hetken pohdiskellut, missä ja miten voisin jakaa reissussa ottamiani kuvia ja kertoa tarinoita – niitä uskomattomiakin, joista kaikista ei uskaltanut kertoa vanhemmille. Kuten siitä, miten meitä yritettiin ryöstää Baltian roadtripillä ja Prahassa tai miten vietimme päivän ruorijuopon kyydissä Kroatiassa.
Ajatus omasta matkablogista oli syntynyt.
Alussa meitä oli kaksi
Aluksi Reissukuume oli minun ja siskoni juttu. Tarkoituksena oli pitää blogi paikkana, josta voisimme käydä lukemassa toistemme kuulumiset pidemmin ja yksityiskohtaisemmin. Elimme tuohon aikaan täysin eri rytmissä, joten yhteisille kahvitteluille oli harvemmin aikaa. Siskoni myös matkusti harvemmin kuin minä, mutta ajattelimme, että hän toisi silti lisäarvoa blogille.
Meillä oli paljon kokemusta yhteisistä sometileistä, sillä olimme vuosia aiemmin perustaneet Kaviokuume-nimeä kantavat somekanavat, joissa jaoimme arkea hevosharrastuksen parissa. Reissukuume-nimi tuntui siis luontevalta jatkolta, emmekä käyttäneet siihen sen kummemmin aikaa, vaikka samassa kaupungissa asuimmekin. Muistan, miten jossain vaiheessa kriiseilin, että Reissukuume on nimenä liian hajuton ja mauton, siitäkin huolimatta, että se tuntui heti omalta.
Ensimmäisten Instagram-julkaisujen jälkeen kävi kuitenkin niin, että siskoni sai mielenkiintoisen työtarjouksen, jonka myötä matkustelu tulisi jäämään pidemmäksi aikaa tauolle. Teimme yhdessä tuumin päätöksen, että jatkaisin Reissukuumeen parissa itsekseni. Olin nimittäin (itselleni tyypilliseen tapaan) tehnyt jo paljon suunnitelmia blogin ja muiden somekanavien suhteen, joten olisi tuntunut kurjalta luovuttaa heti alkumetreillä.
Kivikkoinen alku
Blogin alku oli lievästi sanottuna kivikkoinen. Oikeastaan heti, kun sain blogin pystyyn, kamerani hajosi lentokoneessa. Olin unohtanut akun paikoilleen lennon ajaksi, ja koko masiina hajosi ennen kuin olimme Prahassa. Silloisen kännykkäni kamera ei ollut mitenkään kovin laadukas, ja muistan kriiseilleeni, etten saa tarpeeksi hyvää kuvamateriaalia blogiin. Muistan, miten tässä postauksessa pohdin, uskooko kukaan, että olen käynyt yhtään missään, jos minulla ei ole kuvatodisteita?
Kriisi seurasi toistaan. En ollut vielä saanut edes matkalaukkua purettua Prahan-matkan jälkeen, kun silloinen poikaystäväni pudotti pommin. Hän halusi erota, ja muutti jo seuraavana päivänä naispuolisen työkaverinsa, uuden rakkautensa, luo aivan naapuriini. Jäin äkisti tyhjän päälle, ja tässä kohtaa mietin myös, että matkustelut oli osaltani matkusteltu, sillä en nähnyt itseäni soolomatkailijana. Tähän aikaan kaikki kaverini olivat myös onnellisesti parisuhteissa, enkä halunnut tunkea kolmanneksi pyöräksi kenenkään reissuille.
No, kun sitten useamman kuukauden jälkeen aloin valmistautua ystäväni Nean kanssa Norjan-reissuun, iski korona. Päätimme lähteä, vaikka meitä peloteltiin siitä, ettemme pääsisi enää takaisin Suomeen, jos rajat laitettaisiin kiinni. Norja oli ihana ja sen vuonoille jätin suuren palasen sydämestäni. Ja mikä parasta, matkailukärpänen oli taas puraissut. Mutta jottei homma olisi mennyt liian helpoksi, korona tosiaan pilasi matkasuunnitelmat pitkäksi aikaa…
Innostuin kuitenkin kotimaasta, löysin upeita kohteita ja kolusin luontopolkuja ja kansallispuistoja paikoin jopa maanisesti. Kirjoitin reissuistani innokkaasti blogiin, vaikka pelkäsinkin samanlaisten kuusikoiden ja telttareissujen kyllästyttävän lukijoita. Onneksi olin väärässä! Enkä todellakaan ollut ainoa, joka korona-aikaan löysi kansallispuistot ja retkeilyn ilon (uudestaan)!
Olenko ”tarpeeksi” matkabloggaaja?
Kun sain blogin vaikeuksien kautta rullaamaan, iski jonkinlainen identiteettikriisi. Mietin ihan tosissani, matkustinko tarpeeksi, jotta voisin kutsua itseäni matkabloggaajaksi. Tuntui, että kaikkien muiden blogeissa matkustettiin kuukausittain mitä eksoottisempiin kohteisiin, kun itse (köyhänä maisterivaiheen opiskelijana) pyörin Euroopassa – ja vain silloin, kun satuin löytämään halpoja lentoja ja ne sopivat työvuorojen ja tenttien kanssa yksiin.
Onneksi pääsin kuitenkin alkuvaiheen kriiseilyistä jossain vaiheessa eroon ja totesin, että voin (ja minun kannattaakin) kirjoittaa juuri sellaista blogia kuin itse haluan.
Mitä seuraavaksi?
Seikkailut ja bloggaaminen jatkuvat samaan tapaan, toivottavasti jopa aktiivisempina kuin tähän asti. Haluaisin seikkailla enemmän kotimaassa ja toki ulkomaillakin, mutta mieluusti muuten kuin lentäen. Erityisesti juna- ja laivamatkailu kiinnostavat kovasti. Toivottavasti päästään jo tänä kesänä yhdistämään nämä ainakin jotenkin.
Lisäksi olen pitkästä aikaa innostunut videoista, joten katsotaan, teenkö paluun tubemaailmaan. Hevosjuttuja tuli aikoinaan videoitua erittäin innokkaasti ja kaiken maailman talli- ja kisapäivien videoinnit tulivat tutuiksi. En tosin tiedä, haluanko raahata matkoilla enää yhtään enempää kamerakalustoa saati käsikirjoittaa (ja siten tuoda lisästressiä) reissuja…
Arvonta: voita 100 euron lahjakortti
Vaikka mitä muuta väittäisin, kirjoitan ja teen somea pitkälti myös teille lukijoille ja seuraajille. Siksi haluankin järjestää teille jotain teemaan sopivaa, nimittäin matkalahjakorttiarvonnan!
Voita 100 euron lahjakortti Aurinkomatkoille (voimassa 2 vuotta)! Osallistu arvontaan kertomalla kommenteissa, mikä reissu, blogipostaus tai aihe on jäänyt mieleesi Reissukuumeen viisivuotisen historian aikana. Kerro myös, kauanko olet ollut matkassa mukana – joko täällä tai muualla somessa.
Vastausaikaa on sunnuntaihin 11.2.2024 klo 23.30 saakka. Arvonta suoritetaan kaikkien määräaikana kommentoineiden kesken, ja voittajaan otetaan yhteyttä 12.2.2024 aamulla. Lahjakortti toimitetaan sähköpostitse.
Onnea arvontaan!
Mun blogi vaan vuoden nuorempi. Aina kuulen, että kaikki muut pitänyt blogia ”ikuisesti”. Mutta tosi kiva tietää sun heppahistoriastä. Mä olen ravimiehen tytär ja mulla oli heppa pienempänä. En kyllä niinkään koe olevani heppatyttö.
Kaviokuumeen ajoilta mukana. 🤭 Sydän kurkussa aina venattu tuutko vielä takas kotiin 😝
Mukana ollaan arvonnassa!!! Haavielen Kreikasta yhdessä koko perheeni kanssa (2 lasta & 2 aikuista)!
Asun Iisalmessa ja tottakai on kiiinnostanut mitä pääset täällä tekemään ja missä käyt 😊
Oikein mukavia juttuja sinulla. ja olen saanut ideoita minne voisin matkustaa.
Onneksi olkoon blogisynttäreiden kunniaksi! 🙂 olen ollut mukana menossa vasta viime keväästä kun löysin blogimaailman uudestaan pitkän tauon jälkeen. Olen Eurooppa-matkustelija, joten tykkään lukea kokemuksia mielenkiintoisista kohteista muutaman tunnin lennon päässä.
Sain täältä kipinän lähteä Färsaarille! Elämäni paras reissu joten KIITOS sinulle ♥️
En muista tarkkaan milloin löysin tämän blogin. Kuitenkin vuosia sitten. Tapasi kuvailla erittyisesti Suomalaista luontoa on ihailtavaa. Jatka kirjoittamista. Sen Sinä osaat.
Onnea 5-v. vuotiaalle 💐! Ihan kuin olisin lukenut tätä aina ja siksi luulin vanhemmaksi!
Paljon onnea 5 vuotiaalle! 🙂 Jotenkin olisin ajatellut, että olet pitempään kirjoitellut matkablogia kuin viisi vuotta, toki se on kunnioitettava ikä blogille! Ja minä niin samaistun noihin alkuvaiheiden ongelmiin ja ajatuksiisi. Kaikenlaista vastoinkäymistä on omallekin blogitaipaleelle mahtunut ja myös ajatusta siitä ettei tässä ehkä ihan voisi itseään matkabloggaajaksi kutsua tällä matkustusmäärällä. 😀 Mutta kaikesta huolimatta olen päättänyt sitkeästi jatkaa ja tehdä omannäköistä juttua, vaikka sitten harvemminkin matkustavana. 🙂
Aloitin matkablogin paria vuotta ennen sua, mutta se jäi k*ronan jalkoihin. Ennen nukahtamista saatan joskus miettiä että entä jos! Mutta ei sitten kuitenkaan 😊 En tiedä onko sinun blogeista jäänyt mikään erityisesti mieleen. Mutta tämä on hyvän mielen paikka ehdottomasti ja kuvasi ovat kauniita 😊
Mielessä ovat: 1. Kreeta 2. Järvisydän 3. Turkki & Detur
Kiitos sinun, löysimme aikoinaan Bomban. Emme mieheni kanssa ole kylpijöitä laisinkaan, mutta tänne olemme palanneet jo paristi. Muistan miten kehuit paikkaa ja olemme kyllä tismalleen samaa mieltä 🙂
Alakumetreistä astti mukana! Savon likkaa kiinnosti tietennii kaikki Iisalamen ja alueeitten jutut. Harmi kun loppui se homma. Poiketkaahan täälläkkii taas!
Paljon onnea vaan, paljon onnea vaan! 🥳 Viisi-vuotta on hieno saavutus! Parhaiten mielessä on Venetsian saarelta saarelle hyppelehtiminen vesiteitse 😌
Olen kypsään ikään ehtinyt leidi enkä ehkä siksi useinkaan samaistu blogeihisi. Silti jokin sinun tavassasi tulkita maailmaa ja olla raa’an rehellinen koukuttaa vanhemmankin naisen. Mieleen jääneitä ovat mm. Ruka, Somero ja itäinen Suomi. Jos saa toivoa: Olisipa mukavaa jos kirjoittaisit enemmän suomalaisista kohteista. Hyvää kevättä!
Hyvää syntymäpäivää Reissukuume!! Enemmän tarinoita ja tunteita, vähemmän faktaa!
Onnea blogille! Videot taitavat olla tätäpäivää joten hyvä päätös. Pelottavat Baltia ja Tšhekki eivät hevilläkään unohdu! ☠️
Onnea syntymäpäivän johdosta ja kiitokset että Eurooppa on tullut paremmin tutuksi. Revontulten kuvaamiseen olen lukenut juttusi monesti! Sain apua myös puhelimen kanssa. 🦊
💐💐 Onnea juhlapäivänä Reissukuume ja kirjoittaja! Kahmin matkustus artikkelit Suomalaisista blogeista kun itsellä ei ole varaa ☹️ Jos voitan menen Thaimaaseen! 🌴❌⛄
Olen uusi lukija. Kivan blogin olet luonut ja vieläpä aikana, jolloin ne alkavat olla ’vanhoja’ jo syntyessään. Iloista syntymäpäivää!
🌴Minäkin haluan Kreetalle!🌴
Kiitos kun puhut täällä myös rahasta, koska he kuuluu yhteen matkustuksen kanssa. Se on auttanut hylkäämään liian kalliita kohteita ja sitten taas olen saattanut löytää jonkun halvemman vaihtoehdonkin täältä 🙂
Tämä tyttö ei enää normaaleissa aakkos hyteissä matkusta. 😄 Kun luin postauksen sinulta Commondore hytistä niin tiesin, että se on menoa. 😄 Kiitos ja onnea 😄
Syntymäpiväonnittelut 💥 Lofootit on suosikki nyt ja aina 🤜🏼🤛🏼 Käynyt 2x ja olen lukenut blogit 100x.
Noi Totuus reissukuvien takana -jutut, olivat mielenkiintoista luettavaa. Myös hyvin tuttua kuvaushetkellä. Mutta siis onnea!
Täytyy todeta, että alkusi ei kovin ruusuiselta ole kuulostanut. Tsemppiä jatkoon.
Blogisi ansiosta mennään ensi kesänä Budapestiin ja nukutaan tentsileiteltassa. Ei tosin samalla reissulla. 😀 😀 Kiitos ideoista ja ajasta jonka käytät meihin ja blogiin. Paljon onnea vaan… 🙂
Ei kaikesta kannata kehittää kriisiä tai ongelmaa.Löysää nutturaa ja matkusta enemmän.Turkin sauna – hamamiko se oli?? oli kiinnostava ja olit yksityiskohtia myöten sen kirjoittanut..Käyn Alaniassa 1-2 x/v ja kyllä menen saunaan.
Tykkäsin kun olitte molemamt Kaviokuumeessa. Sä vedit maastoja kesäl ja mentiin kovaa ni se oli kivaa. Harmi ku Rikse ja Foppe kuoli, ku mun mielest menit hyvin niillä ja kuuluitte molemamt kalustoon. Voisitte kyl palata kosk moni kaipaa teit IG ja YT. On kiva kans nähä mis matkustat aina 🙂
Onnea synttärisankarille! 🙂 Monet jutut on jääneet hyvin mieleen. Esim.: Kreikka, Turkki ja Italia.
Onnea, olen seurannut noin vuoden ajan blogiasi ja mieleeni on jäänyt parhaiten Sopiiko Kreetan Rethymnon lapsiperheille? postaus. Suunnitteilla on matka Kreetalle huhtikuussa.
Onnea viisivuotiaalle blogille! Varmasti monenlaisia ilon ja turhautumisen tunteita on mahtunut näihin vuosiin, kun on myös paljon teknistä opeteltavaa. Muutto Rantapallosta oli varmasti myös iso rutistus. Hyvä, että selätit identiteettikriisin matkabloggaajana. Sehän on juuri parasta, että tekee omannäköistään sisältöä.
Kiva seurata sinun reissujasi myös tulevaisuudessa.
On ollut ilo olla mukana Reissukuumeen ensimmäisistä askelista alkaen. 🙂 En tiennyt että siskosi oli aluksi tässä mukana. Eihän sitä tiedä minkälainen tämä silloin olisi, mutta hyvin menee näinkin. Siispä paljon onnea vähintäänkin seuraavalle viidelle vuodelle! Uskalsin muuten lasten ja lastenlasten kanssa varata Kreetalle matkan kun kehuit sitä. Kesäkuussa lähdetään!!!
Voi Eve ❤️ Muistan sun kaikki kriisit ja olen iloinen että et lopettanut. Tämä on ja tästä tulee hyvä!
Rantapallon lopettaminen erotti jyvät akanoista. Hienoa että jatkoit. Onnea 5-vuotiaalle!
Ensimmäinen postaus, jonka olen Reissukuumeelta lukenut oli Tanskan Kööpenhaminasta. Kerroit siinä tuoreesta erosta rehellisesti ja ihmettelin miten uskallat olla niin alasti kaikkien lukijoiden ja koko Internetin edessä. En halua erota, mutta toivon että minun lomakohteeseen liittyy yhtä paljon ja yhtä vahvoja muistoja. Toivon että joskus vielä uskallat olla yhtä paljas ja kirjoittaa niin että sinun ja lukijan sydämet ovat vereslihalla. Lempein kevät terveisin, Maija.
Färsaaret juttu oli kiva, ihan uutta tietoa tuli itselle 🙂 En enää muista edes kauanko olen matkassa ollut mukana 🙂
Viisi vuotta on mennyt vauhdilla.Tuntuu kuin olisit vasta eilen aloittanut, sillä muistan ensimmäiset postaukset vielä hyvin.Sinulla oli hattu ja punainen mekko.Nyt toivon oma hattu kädessä nöyränä onnea blogille ja sen äidille.
Retkiä
Eväitä
Intoa
Seikkailuja
Suomea
Ulkomaita
Kommelluksia
Uskallusta
Urheutta
Matkoja
Eveä
ONNEE!
Onnea 5-vuotiaalle!
Heh, kuulostaa tutuilta nuo ajatukset bloggaamisesta ja siitä, voiko matkablogia pitää, kun ei ole jatkuvasti matkalla – kuten kaikki muut tuntuvat olevan. No onneksi on tullut huomattua, että kyllä voi ja joukkoon mahtuu vallan hyvin vaikka millaiset, erityyliset matkablogit. 😊
Onnea, onnea! 🙂 HAHAA! Ne luontopolkuhaasteet oli kivoja, joissa sun piti kävellä 50 polkua vuodessa ja aina epäonnistuit 😀 Mutta listalta sai hyviä vinkkejä ja kiva kun kiersit ympäri Suomea. 🙂
Onnitteluja synttäreiden johdosta ja mukana arvonnassa! Aika monella blogilla tosiaan tuntuu olevan sellainen tausta, että on alettu kirjoittamaan perhettä tai kavereita varten juttuja. Samoin kävin itselleni, ja sitten myöhemmin alkoi tulla vähän enemmän matkablogi -rakennetta mukaan. Minulle on erityisesti jäänyt ne Färsaaren jutut mieleen kun oli niin upeita maisemia, ja Somero tietysti. 😉
Onnet sankarille! Tulee matkustettua itse vain ja ainoastaan autolla.siispä Road tripit sulta muistissa!
Aurinkoista syntymäpäivää🌹paras duo:talvinen Ruka ja suomalaiset kansallispuistot.
Paljon onnea viidestä vuodesta! Tapanani on poukkoilla eri matkablogeissa etsimässä tietoa reissuja varten ja sillä tavalla eksyin ihan juuri sun blogiin ja muutamia juttujasi oon nyt lukenu. Sun postaus Commodore-hyteistä oli tosi kiva ja siitä sai paljon uutta tietoa. Mullekin on tullut nuoruuden laivareissuista sellainen olo että laivat ei ole mua varten, mutta Commodoressa voisin kyllä reissata Tukholmaan 😀
Paljon onnea synttäreiden johdosta! Onneksi et luovuttanut kivikkoisesta alusta huolimatta, sillä muuten mekään ei oltais välttämättä tavattu <3
Olen ollut lukija 1-2 vuotta. 🙂 Vaikea valita yhtä postausta, sillä kaikki ovat kivoja. 🙂
Onnet täältä ja mukana ollaan! 😋 Olen ollut mukana blogissa ainakin kaksi – kolme vuotta ja parasta on ollut varmaan Färsaaret, Venetsia ja Norja.
Paljon onnea 5-vuotiaalle! Tuttuja fiiliksiä kuvailit yllä. Myös itse alkuaikoina mietin, että voinko kutsua itseäni matkabloggajaksi vaikka matkustamisesta ja kirjoittamisesta pidänkin. Parasta on kun löytää oman sisäisen äänen ja kirjoittaa siitä näkökulmasta. Muu seuraa perästä! <3
Eilen mietin tyttärien ja isännän kanssa kesälomalle kohdetta.Turkki tai Kreikka on vaihtoehdot joista pitäisi valita.:)
Luulin että sulla loppus nää hommat samalla ku Rantapallo kuopattiin. Mukava olla väärässä 😎 Onnea ja mulle menestystä arvontaan
Paljon onnea 5-vuotiaalle, me ollaan muuten julkaistu tasan samana päivänä ensimmmäistä kertaa, eri vuotena vain 😀 Sun tekstejä lukee aina jotenkin tosi ”koukuttuneena” 😀 mä luulen, että oon ehkä aika alkutaipaleelta ollu mukana, ainakin siinä vaiheessa kun korona oli tullut 🙂
Färsaaret oli mielenkiintoinen juttu ja toki monet muutkin, aikalailla alusta asti on tullut seurattua. Itse haluaisin Rodokselle seuraavaksi.
Onnittelut viisivuotiaalle! Matkailijoita on joka lähtöön ja siksi on hyvä, että myös matkabloggaajia on ihan erilaisia, eli ehdottomasti olet ”oikea” matkabloggaaja matkustaessasi juuri sillä tavalla, joka on Sinulle se oikea ja sopiva!
Onnea! Kaikki postaukset tähän mennessä ovat olleet hyviä, luontokohteet kiinnostavat itseäni eniten. Olen melko uusi lukija 🙂
Onnea viisivuotiaalle! Oli mielenkiintoista lukea blogin synnystä. Tuo matkabloggaaja-identiteetin kanssa kipuilu tuntuu tutulta myös täällä. Haluan kirjoittaa myös muista aiheista, ja pitää ns. lifestyle-blogia, mutta kuitenkin vahvasti matkailuun painottuen. Mutta kuten totesit, itse saa ja pitää päättää, mitä blogiinsa kirjoittaa, muuten hommasta menee maku. Ja samaa voin suositella YouTuben puolella. Tee ihmeessä videoita, jos yhtään inspiroi! Eihän sitä tarvitse ainakaan alkuun tehdä liian vakavasti, vaan kuvaat kevyin mielin videoita juuri siihen tyyliin, mihin itse haluat ja mihin resurssit riittävät. Mulla on vlogikamerana DJI Pocket 2, joka ei ainakaan kokonsa puolesta ole minkäänlainen ongelma kantaa matkoilla mukana. Enemmän ongelma on muistaa kuvata kaikki sekä videolle että järkkärille, heh.
Oon käynyt satunnaisesti lukemassa Reissukuumeen postauksia, mutta suosikkejani ovat ehkä olleet nuo ”ei kerrota äidille” -sarjan postaukset! Tuo epävirallinen postaussarjan nimi kertoo jo tarpeeksi, miksi ne ovat lemppareitani. 😀
Osallistun myös lahjakortin arvontaan 🙂
Färsaaret juttu on jäänyt erinomaisena ja itselle tärkeänä parhaiten mieleen, luen blogiasi jo toista vuotta. Isot onnen toivotukseni 5 vuotiaalle blogillesi, jatka samaan malliin.
Onnea 5-vuotiaalle!
Kiva kertomus blogin historiasta. Itse haluaisin tehdä enemmän videoita, mutta jäänyt lähinnä Tik-Tok tasolle.
En osallistu lahjakortin arvontaa.
Löysin blogisi vasta nyt! Olen itsekin ahkera matkustaja ja ymmärrän hyvin paineen ottaa kuvia kaikenlaisista kohteista. Paljon ulkomailla aikaa viettäneenä olen alkanut ajattelemaan, että ei oikeastaan vaadi paljon taitoa luoda ”hyvää kontenttia”, jos on jatkuvasti jossain eksoottisessa paikassa. Uskon, että se joka osaa nähdä omassa kotimaassaan aina jotain uutta ja kuvata sitä muillekin kiehtovalla tavalla, on todella se lahjakas kirjoittaja!
Suomessa nyhjätessä saattaa järvet ja metsät tuntua tylsältä, mutta oikeasti meidän kulttuuri on tosi mielenkiintoinen ulkomaalaisille. Turha on Suomessa jahdata ”big city” -kokemusta, koska Helsinki ei voi siinä pärjätä maailman miljoonakaupungeille. Sen sijaan meidän oma charmi löytyy luonnosta ja siksi aionkin suunnata lukemaan niitä postauksia, joita oot tehnyt kotimaan matkustamisesta! Ulkomaan lomamatkat on tarpeeksi kiehtovia jo itsessään, siihen ei tarvitse inspiraatiota, mutta olisi ihana inspiroitua aina uudelleen Suomen luonnon ylellisyydestä!
Näistä postauksista mieleenpainuvin on ollut Pienen karhunkierroksen talviset maisemat. Kerrassaan upeita!
Färsaarten reissu on jäänyt mieleen 😊
Olen lukenut blogiasi vasta noin vuoden😊 Täältä olen saanut monia mahtavia reissu ja matkustusteluideoita!🤩 Teksteistä on kyllä vaikea valita vain yhtä mikä olisi jäänyt mieleen, mutta Färsaarten reissukertomus oli kyllä kiinnostava😍🤩
Venetsian reissusta oli ainakin kiva lukea 🙂
Onnea viisivuotiaalle blogille! Sulla on hyvä blogi, hyvä jotta jatkui kivisestä alkutaipaleesta huolimatta 🙂
Mainintana tuohon mietintään, että voiko kutsua itseään matkabloggaajaksi, kun maisteriopiskelijana ei ollut aikaa ja/tai rahaa matkata kuin Euroopassa. Kutsuisin bloggaajaa matkabloggaajaksi vaikka hän bloggaisi kotikaupungistaan Suomessa. Suomalaiset matkustaa paljon Suomessa ja kuka voisi heitä parhaiten palvella, kun henkilö joka viettää aikansa juuri siinä kaupungissa mihin matkailija on aikaissa mennä.
Onnea 5-vuotiaalle blogille! On hyvä, että jokainen tekee omannäköistä blogiaan omista reissuista – jatka samaan malliin.
Onnea 5v blogille! Taisin löytää blogisi joskus koronan loppuaikoina ja mieleen on jäänyt etenkin tuo ruorijuoppo postaus, kun olin niin järkyttynyt että tuollainenkin on mahdollista 😳 samaistun myös hyvin pohdintaasi milloin voi kutsua itseään matkabloggaajaksi, kun itselläni matkoja tulee nyt opiskelujen takia harvemmin.