LIIKKUMINEN
1. Grönlantiin lennetään tällä hetkellä vain Kööpenhaminasta tai Reykjavikista. Kangerlussuaq on useiden lentojen solmukohta, ja moni Grönlantiin matkaava lentää ensin sinne ja vasta sieltä lopulliseen päämääräänsä. Ilulissatiin rakennetaan kuitenkin parhaillaan (v. 2024) uutta kansainvälistä lentoasemaa, joka tulee muuttamaan tilanteen täysin.
2. Grönlannissa ei ole tie- tai rautatieverkostoa. Liikkuminen Grönlannin sisällä tapahtuu usein joko lentäen tai laivalla, mutta lyhyemmät välimatkat saattavat kuitenkin hoitua reellä tai moottorikelkalla. Suurin osa asutuskeskuksista on keskittynyt saaren etelä- ja lounaispuolelle.
3. Vaikka tieverkostoa ei ole, grönlantilaisilla on paljon autoja ja he liikkuvat takseilla. Tuntuu hassulta, että esimerkiksi Ilulissatissa, jossa pisin tieosuus on vain muutamia kilometrejä, takseja suhasi ohi koko ajan. Lisäksi lähes jokaisella perheellä on jonkinlainen auto käytössä.
4. Apua on heikosti saatavilla – siksi autoja tyhjäkäytetään. Mikäli autoilla lähdetään vähääkään kauemmas kylän keskustasta (eli ei edes kovin kauas, sillä kunnon tieverkostoa ei tosiaan ole), autot jätetään usein tyhjäkäynnille pitkäksikin aikaa. Me esimerkiksi kävimme Kangerlussuaqissa 1-2 tunnin jäätikkökävelyillä, ja siksi aikaa auto jätettiin päälle. Ihmettelimme tätä kovasti, mutta vastaukseksi saimme, että näin olisi turvallisinta. ”Jos meille sattuisi jotain, apua ei olisi saatavilla. On tärkeää, että edes auto on lähtövalmiudessa.”
5. Teksti-tv:stä seurataan lentojen tilannetta. Grönlannin lentoliikenne on aikatauluja ja järjestystä rakastaville suomalaisille kauhistus. Lentojen status muuttuu koko ajan: niitä perutaan melko herkästi säästä johtuen, ja lisäksi lentojen aikataulu saattaa muuttua (suomalaisen näkökulmasta) täysin mielivaltaisesti. Lentoja saatetaan esimerkiksi aikaistaa tunnilla, eikä se ole edes mitenkään erikoista. Teksti-tv:n lennoista kertova sivu onkin erittäin suosittu sekä paikallisten että turistien keskuudessa. Tätä luetaan kuin raamattua monessa paikassa, ja tulipa se meillekin viikossa hyvin tutuksi!
SÄÄ, PATIKOINTI & LUONTO
6. Grönlannin vuodenajat ovat äärimmäiset. Talvi on pilkkopimeä ja kesällä aurinko paistaa lakkaamatta, samalla tavoin kuin Lapissa. Kesäisin lämpötilat ovat keskimäärin 10 astetta, kun taas talvella Etelä-Grönlannissa pakkasta on noin -8 astetta. Mukaan kannattaa varata monipuolinen vaatevarustus, sillä kesäisinkin kelit voivat vaihtua yllättäen jäätävän kylmiksi.
7. Luonnossa reitit on merkattu huonosti – jos ollenkaan. Siksi onkin suositeltavaa ottaa mukaan joku paikallinen oppaaksi. Esimerkiksi moottorikelkoilla liikuttaessa kyllä näkee, mistä on menty, mutta useat risteykset ja haastavat maasto- ja sääolosuhteet tekevät hommasta yllättävän hankalaa.
8. Grönlannista löytyy miinoitettuja paikkoja. Amerikkalaiset jättivät jälkeensä muutaman kivan pikku yllärin, ja yksi niistä on miinat. Näiden takia on tärkeä pysyä tiellä (ja merkatuilla patikkareiteillä), eikä lähteä yksin hortoilemaan minnekään, vaikka maasto näyttäisi miten kutsuvalta tahansa. Miinoja löytyy ainakin Kangerlussuaqista.
9. Tsunamivaara on todellinen. Vaikkei heti uskoisi, Grönlannissa joutuu koko ajan pelkäämään tsunamia. Täysin varoittamatta jäävuorista putoavat jättimäiset lohkareet aiheuttavat järkyttävät aallot, jotka nostavat vedenpintaa nopeasti.
10. Maanisäkkäät. Myskihärkien lisäksi Grönlannissa elää kahdeksan muuta maanisäkästä: jääkarhuja, naaleja, metsäjäniksiä, poroja, susia, kärppiä, sopuleita ja harvinainen ahma, mutta nämä lajit elävät pääasiassa pohjoisemmassa ja Koillis-Grönlannissa, jossa ei asu ihmisiä. Monilla Grönlannin kaupunkialueilla voi kohdata hiiriä ja rottia. Ne eivät kuitenkaan ole kotoperäisiä, vaan ne ovat tulleet laivojen mukana.
11. Jääkarhut. Grönlannista ei voi puhua mainitsematta jääkarhuja, Grönlannin ikonisimpia eläimiä. Arktisella alueella elelee arviolta 20-25 000 jääkarhua, joista suuri osa asuu Grönlannissa tai vierailee siellä. Jääkarhut pitävät kylmästä ja autiosta pohjoisesta sekä idästä, ja kulkevat lähinnä merijäällä. Ne tulevat maihin vasta, kun jää on liian ohut tai kun naaras joutuu synnyttämään, ja sen takia ne harvoin osuvat turistien reiteille. Paras mahdollisuus nähdä jääkarhu on Itä-Grönlantiin suuntaavalla risteilyllä tai Qaanaaqin ympäristössä.
12. Grönlannissa on aina metsästyskausi. Grönlannin-reissulla törmäät taatusti ase selässään kulkeviin paikallisiin. Moni luulee, että asetta kannetaan mukana jääkarhujen takia, mutta niin ei suinkaan ole. Grönlannissa on nimittäin aina käynnissä metsästyskausi, joten paikalliset kantavat asetta mukana (joko selässä tai moottorikelkan kyydissä) oikeastaan aina. Toisin kuin Suomessa, eläimillä ei ole pesimärauhaa, mutta eri lajeille on silti rajatut metsästysaikansa. Esimerkiksi moottorikelkkaretkiin saattaa tulla keskeytys, jos paikalliset löytävät matkan varrelta lintuja tai muuta syötävää. Kaikki ravinto on otettava talteen, jos sellainen tulee vastaan.
13. Saaliiksi saadut eläimet käytetään viimeistä sulkaa ja nahanpalaa myöten. Aina, kun Grönlannissa saadaan saalista (oli kyseessä sitten kala, lintu tai nisäkäs), siitä käytetään kaikki osat. ”Ei ole sellaista eläimenosaa, mitä grönlantilainen ei söisi”. Esimerkiksi nahka ja silmät ovat erityisesti nuorison suosikkeja ja niitä dippaillaan mielellään erilaisiin kastikkeisiin.
RUOKA & OSTOKSET
14. Grönlannissa erikoisruokavaliot ovat hankalia. Grönlantilainen ruoka kulminoituu vaalean pullaleivän ja lihan ympärille. Vihanneksia ja hedelmiä on todella vähän tarjolla missään, eikä monessa paikassa tunneta kasvisvaihtoehtoa. Muutenkin saarella vallitsee mentaliteetti ”syödään sitä mitä saadaan”, ja toisinaan se tarkoittaa lihaa, toisinaan kalaa ja joskus jopa valasta.
15. Hotellin aamupalat ovat melko yksipuolisia. Tämä yllätti! Hotellien aamupala tarkoittaa käytännössä vaaleaa pullaleipää, juustoa, ehkä leikkelettä, munia ja voita. Paremmissa paikoissa voi olla tarjolla jopa jogurttia. Hedelmiä tai vihanneksia ei joko ole, tai sitten tarjolla on tyyliin paprikaa ja omenaa. Ei siis kannata laskea mitään aamupalan varaan!
16. Suurin osa Grönlannin pullovedestä tulee Ranskasta ja jääpalat Islannista. Kuulostaa hullulta, eikö? Grönlantilaisten on monessa asiassa kovin vaikea nähdä omaa erinomaisuuttaan. Yleinen asenne tuntuu olevan, että ”kun muutkin kerran tilaavat lähdevettä Ranskasta, niin miksei mekin?”
17. Aseita on myynnissä ruokakaupassa. Aseet ovat Grönlannissa kovin arkipäiväinen juttu ja turistikin törmää niihin yllättävän usein. Moni kantaa asetta selässään ja lisäksi niitä voi bongailla auton, reen tai moottorikelkan kyydistä. Aseita on myynnissä pienissäkin ruokakaupoissa ja ne on usein aseteltu kassan viereen.
18. Kaikki on kallista ja valikoima pientä. Lähes kaikki, mitä Grönlannissa on myynnissä, on tuontitavaraa. Luonnollisesti tämä näkyy myös hinnoissa. Hinnan lisäksi grönlantilaisten kauppojen ja ravintoloiden suppea tarjonta saattaa yllättää. Kauppojen hevi-osasto voi käytännössä tarkoittaa pelkkiä viinirypäleitä ja tomaatteja. Säilykevalikoima taas on huomattavasti kattavampi.
ASUMINEN & MAJOITUS
19. Värikkäät talot kertovat asutuksen toiminnoista. Värikkäillä julkisivuilla on pragmaattinen tarkoitus, sillä ne kertovat asutuksen toiminnoista. Aiemmin tieto on ollut erityisen tärkeä ohikulkeville kalastajille. Tarvikeliikkeet, kirkot ja koulut maalattiin punaiseksi, sairaalat keltaiseksi ja kunnalliset rakennukset siniseksi. Tämä ”koodi” sai uuden ulottuvuuden toisen maailmansodan aikana, kun siihen lisättiin uusi kerros tietoa. Vain liittoutuneiden tuntema numero- ja kirjainyhdistelmä maalattiin kattojen päälle (esim. ylläoleva H8), jotta tietty asutus voidaan tunnistaa ilmasta samalla, kun vihollisen lentokoneita koetettiin harhauttaa.
20. Grönlantilaisia on koetettu saada asumaan kerrostaloissa – tuloksetta. 1960-luvun lopulla osana Tanskan hallituksen strategiaa grönlantilaiset haluttiin siirtää kalastajakylistä ”moderneihin” asuntojärjestelmiin. Tanskalaiset rakensivat Grönlantiin 200 metriä pitkän betonirakennuksen ”Kortteli P:n”, jossa oli 320 asuntoa ja sinne siirrettiin kerralla asumaan 1 % Grönlannin silloisesta väestöstä. Kerrostaloasumiseen liittyi kuitenkin hurjan paljon haasteita: Ovet eivät usein olleet riittävän leveitä, jotta sisälle olisi päässyt täydessä talvivarustuksessa ja kaappitilaa oli vähän, jolloin kaikki metsästys- ja kalastusvälineet päätyivät roikkumaan ikkunoista tai parvekkeilta. Haju oli melkoinen. Lisäksi veri, kalojen suomut ja sisälmykset tukkivat jatkuvasti viemärijärjestelmää, sillä ainoa paikka, joka soveltui kalojen perkaamiseen, oli kylpyamme. Ongelmia oli niin paljon, että tanskalaiset luovuttivat modernin asumisjärjestelmän suhteen melko nopeasti.
21. Asuntoa voi joutua jonottamaan jopa 17 vuotta. Grönlanti on harvaan asuttu, mutta asuntojen puute on endeeminen. Pääkaupunki Nuukissa (n. 18 000 asukasta) nykyinen asuntojen kysyntä on synnyttänyt jopa 17 vuoden jonot.
22. Grönlannissa rakentaminen on kohtuuttoman kallista. Kaikki rakennusmateriaali on tuontitavaraa, eikä Grönlannissa ole yritetty haastaa tai tutkia vaihtoehtoisia rakentamistapoja. Esimerkiksi graniittia olisi runsaasti, mutta se on sellaisenaan liian haurasta rakentamiseen – eikä rakennusosaamista omalla saarella oikein ole. Onkin halvempaa ja tehokkaampaa rakentaa Tanskassa (tai jopa Kiinassa) ja kuljettaa lopputulos Grönlantiin kuin rakentaa paikallisesti.
MUUTA
23. Englannilla pärjää suuremmissa asutuskeskuksissa. On kuitenkin hyvä muistaa, että Grönlannissa on alettu opettaa englantia koulussa vasta 1980-luvun jälkeen. Tätä ennen kouluissa opiskeltiin kielten osalta vain kalaallisutia ja tanskaa, ja nykyään sitten kalaallisutia ja englantia. Kannattaa kuitenkin opetella muutama paikallinen lausahdus, jotka eivät kuitenkaan aina ole pelkkää puhetta. Jos haluat kommunikoida kuin paikallinen, voit sanoa ”kyllä” kohottamalla pari kertaa kulmiasi. Nenän nyrpistäminen taas tarkoittaa ”ei:tä”.
24. Kallis netti ja heikko wifi-tarjonta. Grönlannissa netti on kallista ja se toimii heikosti. Läheskään kaikkialla (esim. ravintolat & hotellit) ei myöskään ole Wifia tarjolla. Suosittelenkin majoitusvarauksia tehdessä varmistamaan, löytyyhän sieltä myös Wifi…
25. Rajatut mahdollisuudet omatoimimatkailuun. Tämä on tärkeää pitää mielessä Grönlantiin matkatessa! Varsinkin talviaikaan ollaan moottorikelkan, rekikyydin tai lennon varassa, joten jos omia vehkeitä ei ole, joutuu valitsemaan järjestetyn retken päästäkseen liikkeelle. Minkäänlaiset vuokra-autot tai bussikyydit eivät siis ole vaihtoehtoja. Keväällä myyntiin tulee myös erilaisia vene- ja kajakkiretkiä. Jonkun verran paikasta toiseen voi myös (kesäaikaan) patikoida, mutta on hyvä muistaa, etteivät Grönlannin reitit ole helppokulkuisia tai erityisen hyvin merkattuja.
26. Grönlanti on turisteille turvallinen kohde. Rikollisuutta on, mutta ne ovat yleensä lähinnä pääkaupunki Nuukissa tapahtuvia liiketiloihin kohdistuvia ryöstöjä sekä kyläläisten (usein) aseellisia välienselvittelyjä.
27. Paikalliset pesevät hiuksiaan ja pehmittävät nahkaa virtsalla. Jotkin vanhat tavat ovat ja pysyvät. Ei ole mitenkään tavatonta, että varsinkin vanhempi väestö kerää virtsaa talteen perheeltään ja vierailtaan. Virtsaa käytetään hiustenpesussa sekä nahkan pehmittämisessä, jolloin sitä on helpompi muotoilla.
Lue myös:
Oho, tuo talven lämpötila onkin korkeampi kuin ajattelin. Ilmeisesti Golfvirta vaikuttaa niinkin voimakkaasti noihin talvilämpötiloihin eteläisessä Grönlannissa. Yllätyin myös siitä, että autoja on kuitenkin noinkin paljon paitsi jo sen vuoksi, että teitä ei ole, niin myös sen vuoksi, että niitä näkyy todella harvoin missään kuvista Grönlannista. Myös koodit talojen väreille olivat itselleni ihan uutta tietoa. Eläimiin liittyen alkoi mietityttämään, että mistä niiden ruokavalio mahtaa tuolla koostua, eipä niilläkään helppoa ole.
Me yllätyttiin myös tuosta autojen määrästä! Ja samaa ihmeteltiin, että missä ne on piilossa, kun ei niitä missään kuvissa näy 😀 Ruuhka-aika tuolla oli selkeästi aamulla ja sitten kaikki autot tuntuivat ”katoavan” jonnekin. Ehkä kuskit lähtivät kalastamaan?
Sieltähän se vastaus talojen värikkyyteen tulikin!
Ei ilmeisesti ole näillä Kangerlussuaqin retkifirmoilla satelliittipuhelimia lainkaan, jos autot jätetään käyntiin. Huippuvuorilla jätettiin vain avaimet virtalukkoon ja ovet lukitsematta, että kuka tahansa saattoi mennä autoon ja ajaa karkuun jääkarhun sattuessa kohdalle.
No tuo hiusten pesu virtsallahan on mukava perinne, mahtaa tulla puhdasta. Etelä-Sudanin mundariheimo sentään kerää virtsat lehmiltä (ei ihmisiltä) ja värjäävät sillä hiuksiaan 😀
Heh, sieltä se tuli! 😀 Ja ei ollut minkäänlaisia satelliittipuhelimia. Hauska kuulla, että Huippuvuorilla on ollut hieman samanlainen tapa – joskin kuulostaa järkevämmältä kuin touhu Grönlannissa.
Meiltä jäi tuo virtsapesu kokeilematta jostain kumman syystä… Ehkäpä ensi kerralla (tai sitten ei)? Ja hrrr…. Eipä tuo lehmän virtsa yhtään sen paremmalta kuulosta 😀
Mielenkiintoinen ja varmasti Grönlantiin suuntaaville hyödyllinen koonti! Tuo talojen värikoodaushan on aika kätevä idea.
Kiitos Kati! Samaa mietittiin. Onhan se mahtavaa, että mereltä jo näkee, mitä missäkin kylässä on ”tarjolla” ja voi sitten miettiä, kannattaako juuri sinne rantautua.
Olipas siinä hyvä koosteinen paketti Grönlannista. Autojen tyhjäkäynti kuulostaa kyllä oudolta, mutta toisaalta taas järkeenkäyvältä idealta. Olen yrittänyt etsiä ”halpoja” lentoja tuonne suunnalla, mutta ovat todella kalliita koska operaattoreita on niin vähän. Hauska kuulla että Teksti-TV on tuolla vielä käytössä. Hiusten pesu virtsalla : oho.. no enpä ole koskaan tuollaista kokeillut enkä varmaan kokeile…
Lennot on kyllä hurjan kalliita. Mutta jos keväinen Grönlanti kiinnostaa, niin loka-marraskuussa oli (Grönlannin mittapuulla) suhteellisen edullisia lentoja tarjolla 🙂
Mainitsit miten Grönlantiin lennetään Reykjavikista tai Kööpenhaminasta. Lennot ovat hintavia ja ne varataan etenkin kesän lyhyen sesongin ajalta nopeasti loppuun. Hinta saattaa ehkä kirpaista vähän vähemmän jos yhdistää matkaan poikkeamisen Islannissa tai Kööpenhaminassa, niin saa ”samoilla lennoilla enemmän” 🙂
Tuosta kerrostalossa asumisesta ja vaikka hylkeen nylkemisestä olen lukenut useammankin jutun – melko mahdoton yhtälö!
Tuo on totta, että jos aikaa vaan on, niin samaan reissuun kannattaa yhdistää reissu Köpikseen tai Islantiin. Islanti vaan on sellainen kohde, että sinne pitää mielestäni varata vähintään viikko, että siitä saa mitään irti 😀
Grönlanti kuulostaa varsin eriskummalliselta paikalta. Nauratti, että lähes kaikilla on auto, vaikkei siellä ole tieverkostoa. Ja OMG tuo teksti-tv sekä hiustenpesu virtsalla. En kestä! 🙂
Jep, Grönlannissa on monia outouksia 😀
Kiva että nyt selvisi miks auto jätettiin retkellä tyhjäkäynnille… Itteä ku niin turhautti, et miksei sitä voitu sammuttaa! 😀 Hyvä kooste tämä! Oliko se niin, että oppaan mummo oli aikoinaan pessyt hiukset virtsalla, ettei sitä välttämättä enää tänä päivänä tehdä? Meni vähän ohi 😀
Nehän selitti tota tyhjäkäyntiä siinä taukopaikalla, kun ihmettelin, että mikä homma 😀 Ja joo, oppaan mummo pesi (ja pesee edelleen) tukkaansa virtsalla – samoin moni muu samaa ikäluokkaa oleva. Ei ehkä ole enää niin nuorison suosiossa (jännä juttu), mutta jonkun verran käytössä kuitenkin 🙂
Monia mielenkiintoisia juttuja. Mua yllätti kans tuo, että talvella ei ole tuon kylmempi. Grönlannin ruokavalio taas kuulostaa melko samalta kuin Mongoliassa. Toki siellä on pääkaupungissa etnisiä ravintoloita, mutta noin muuten perinteinen ruoka on lähes pelkästään lihaa, ei juurikaan mausteita eikä vihanneksia tai hedelmiä tarjolla.
Hassua, miten Mongolialla ja Grönlannilla on yhteisiä juttuja – vaikkei välttämättä heti tulisi mieleen 😀
Kylläpä oli mielenkiintoinen tietopaketti! Näillä ohjeilla uskaltaisi lähteä turistiksi.
Juha
Kiva kuulla Juha! Seuraavaksi sitten reissua varaamaan? 😀