Tadzikistan

7 kiehtovaa faktaa Tadzikistanista

Uzbekistanin postauksetkaan eivät ole vielä valmiita, mutta hypätään nyt hetkeksi naapurivaltio Tadzikistaniin. Kyseessä on Keski-Aasiassa sijaitseva sisämaavaltio, jota ympäröivät Kirgisia, Kiina, Afganistan ja Uzbekistan. Vuosina 1929–1991 se kuului Neuvostoliiton osavaltioihin, ja vaikka rautaesiripun kaatuminen avasi maailmaa, jäi Tadzikistan pitkään matkailijoiden kartalta lähes kymmenen vuotta kestäneen sisällissodan vuoksi. Uuden vuosituhannen myötä vuoristoinen maa on kuitenkin alkanut houkutella seikkailunhaluisia kulkijoita, erityisesti vaeltajia ja luontoa rakastavia, jotka etsivät jotain erilaista. Ja sitä Tadzikistan todella tarjoaa: villiä, korkeaa ja kaunista.

Tuttuun tapaan ajattelin ensin jakaa muutamia faktoja maasta, ennen kuin mennään varsinaisiin postauksiin Tadzikistanista.

1. Tadzikistanin maisemat hipovat taivasta

Yli 90 % Tadzikistanista on vuoristoa, josta puolet sijaitsee yli 3000 metrin korkeudella merenpinnasta. Tadžikistanin ylpeys, Pamirin vuoristo, jota kutsutaan myös nimellä ”maailman katto”, kohoaa yli 7000 metrin korkeuteen. Sen sydämessä sijaitseva Pamir Knot yhdistää Euraasian maanosan korkeimmat vuoristot ja kuuluu myös UNESCOn suojelemaan kansallispuistoon.

Lisäksi maasta löytyy maailman toiseksi korkein tie, Pamirin moottoritie.

2. Tadzikistan oli osa muinaista Silkkitietä

Aikojen alussa Tadzikistanin alue sijaitsi yhdellä Silkkitien tärkeimmistä reiteistä, jotka yhdistivät idän ja lännen. Bactria, Tokharistan, Soghd, Istaravshan ja Fergana yhdistyivät Intiaan, Afganistaniin ja Kiinaan juuri tämän alueen kautta.

Persialaiset, kreikkalaiset, kiinalaiset ja arabialaiset lähteet kuvaavat Tadzikistania merkittävänä kulttuurin ja kaupan solmukohtana erityisesti 500–1200-luvuilla. Kolme pääreittiä halkoivat alueen: pohjoisen Sogdian-reitti Samarkandista Kashgariin, Karategin-reitti Termezistä Kashgariin ja Pamirin reitti Balkhista Tashkurganiin.

3. Maailman pisin jäätikkö napaseutujen ulkopuolella

Tadzikistanin lumihuippuiset vuoret kätkevät sisäänsä tuhansia jäätiköitä – ja niistä kuuluisin on Fedtšenkon jäätikkö, joka sijaitsee Pamirin vuoriston Yazgulemin alueella. Tämä 77 kilometriä pitkä jäätikkö on pisin napaseutujen ulkopuolelta löytyvä jäätikkö.

Jäätikön sulamisvedet virtaavat Muksu-, Vakhsh- ja Amu Darya -jokiin ja matkaavat lopulta lähes 2000 kilometrin päähän Araljärvelle asti.

4. Pääkaupungin nimi tarkoittaa maanantaita

Tadzikistanin pääkaupunki Dushanbe tarkoittaa persiaksi maanantaita. Kaupungin paikalla toimi aikoinaan suuri markkinapaikka, joka järjestettiin juuri maanantaisin.

Nykyinen Dushanbe on vehreä ja kauniisti rakennettu, täynnä puistoja ja kulttuurihistoriaa. Yksi sen tunnetuimmista nähtävyyksistä on 900-luvun Ismoil Somonin kultainen patsas, joka kohoaa Ystävyyden aukiolla. Täällä sijaitsee myös maailman toiseksi korkein lipputanko, jossa lippu liehuu peräti 164 metrin korkeudessa.

5. Maailman korkein pato

Tadzikistan on jo nyt maailman toiseksi korkeimman padon koti. Vakhsh-joella sijaitseva Nurekin pato kohoaa 300 metrin korkeuteen ja ulottuu 70 kilometrin pituisen tekoaltaan yli. Se tuottaa valtavasti vesivoimaa ja oli vuosien ajan maailman korkein pato.

Vuonna 2016 alkoi kuitenkin rakentua vielä suurempi pato, Rogun. Valmistuessaan vuonna 2028 sen huippu kohoaa peräti 335 metriin ja se tulee olemaan maailman korkein pato.

6. Intohimona paini ja hevospoolo

Tadzikistanin kansallisurheilulaji on perinteinen painimuoto nimeltään gushtingiri. Laji käydään eri kuntien välillä, ja jokaisella alueella on oma aluftansa eli paras painijansa. Voittaja saa toki suurta arvostusta ja kunnioitusta, mutta mestaruutta saa puolustaa usein, sillä haastajia riittää.

Talvisin pelataan myös buzkashia eli hevospooloa muistuttavaa peliä, jossa ratsastajat kilpailevat siitä, kuka saa ensimmäisenä toimitettua kuolleen vuohen maaliin.

7. Maanjäristykset ovat osa elämää

Tadzikistan sijaitsee seismisesti aktiivisella alueella, ja maanjäristykset ovat paitsi osa sen historiaa myös nykyhetkeä. Vuoden 1907 Qaratogin maanjäristys oli yksi maailman tuhoisimmista ja se vei mukanaan yli 12 000 ihmishenkeä. Vuonna 1949 Khaitin järistys vaati jälleen tuhansien hengen menetykset.

Nykyään maa on paremmin varautunut luonnonvoimiin, mutta maanjäristysten mahdollisuus on aina läsnä.

Kuvat: AdobeStock

Lue myös:

(1) Kommentti

  1. Tää olisi kyllä niin mahtava kohde mulle ja Marikalle. Täytyypä alkaa suunnittelemaan, uskon että viihdyttäisi pidempikin aika, miksei useampikin viikko!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *