Seitsemän ulkomaanreissua, neljä uutta maata, ihania kotimaan kohteita, epämääräistä sairastelua ja hurjasti töitä – siinä Reissukuumeen matkavuosi tiivistettynä. Kaikki tämän vuoden matkat on nyt käyty, joten ajattelin perinteiseen tapaan tehdä koosteen tästä vuodesta.
Tammikuu: Italiaa, Matkamessuja ja reissusuunnitelmia
Uusi vuosi alkoi mukavasti, sillä lähdimme loppiaisena Venetsiaan. Kyseessä oli meidän ensimmäinen reissumme Italiaan, joten olimme toki innoissamme, vaikkakin reissua varjostivat useat lukemamme postaukset ja katsomamme videot, joissa kilpaa haukuttiin Venetsiaa. Minireissumme oli kuitenkin varsin onnistunut, vaikkei Venetsia välttämättä ykköskohteeksemme kavunnutkaan. Kaupunki kuitenkin inspiroi todella paljon, ja tammikuussa julkaisin peräti 8 blogipostausta siihen liittyen.
Matkamessut järjestettiin useamman vuoden tauon jälkeen, ja itsekin pääsin mukaan ensimmäistä kertaa. Kirjoitin postauksen siitä, miltä messut näyttäytyivät ensikertalaiselle, ja minkälaisia ajatuksia tapahtuma herätti.
Tammikuun lopussa aloimme myös puhumaan Elinan (Elinan matkalaukussa) kanssa, että voisimme lähteä villisti yhdessä reissuun, vaikkemme ole koskaan toisiamme nähneet. Pallottelimme Albanian ja Färsaarten välillä pienen hetken, mutta melko pian oli selvää, että suuntaisimme Färsaarille. Hauskinta oli, kun lentolippuja varatessamme kyselimme Teamsissa toistemme sukunimiä!
Ja jos tässä ei vielä ollut tarpeeksi, varasin tammikuussa myös reissun Portugaliin.
Helmikuu: hotelliöitä ja pitkiä päikkäreitä
Helmikuu starttasi töiden merkeissä Oulussa. Olisin kovasti halunnut kierrellä Oulua ja sen luontokohteita, mutta hotellin ulkopuolella oli niin levotonta, ettei kukaan valmennusryhmästämme halunnut poistua hotellilta yksin minnekään. Minäkin vietin mieluusti (tai no, mieluusti ja mieluusti) aikaa nenä kiinni läppärissä peittojen alla makoillen, sillä hotellihuoneessa oli jäätävän kylmä.
Muuten helmikuu oli varsin rauhallinen reissujen puolesta: ei tullut käytyä oikeastaan missään, mutta kerrankin se oli itselle ihan ok. Monen monta kertaa vaihdoin luontopolkuseikkailun päikkäreihin, enkä katunut kertaakaan. Aloimme hieman suunnitella kesälomaa pallotellen kolmen eri vaihtoehdon välillä: vaellusreissu Norjaan, road trip Ranskassa tai viikon pituinen elämysristeily. Kuten tavallista, emme vielä saaneet mitään lyötyä lukkoon.
Maaliskuu: noroa, Tallinnaa ja Portugalia
Kuukausi alkoi ikävästi, sillä saimme viikon mittaisen noron. En ole ennen kyseiseen tautiin sairastunut ja toivon hartaasti, etten enää koskaan sairastukaan. Oli aika nihkeää, kun tavaraa tuli valtoimenaan molemmista päistä, ja käytännössä vietimme viikon vessassa – mies omassaan ja minä omassani. Palattuamme takaisin elävien kirjoihin, pyykkikone ja kuivausrumpu lauloivat aamusta iltaan ja tekstiilipesuri oli ahkerassa käytössä. Pari mattoa jouduimme hävittämään, sillä emme uskoneet niiden enää toipuvan koettelemuksistaan.
Maaliskuussa tein myös töiden tiimoilta työreissun Tallinnaan, kun pääsimme testaamaan Olde Hansa -ravintolan täysin uudistetun menun. Vieläkin vatsaa pakottaa, kun mietin, miten paljon sen päivän aikana söimme ja joimme! Palvelu ravintolassa oli ensiluokkaista ja ruoka suussa sulavaa. Harvoin olen saanut ruuasta sellaisia kiksejä kuin kyseisessä paikassa.
Muutama päivä Viron-matkan jälkeen käänsimme somelähettilyyden myötä auton nokan kohti Pohjois-Savoa. Yövyimme Jokiniemen matkailun upeassa Ankkuri-mökissä, vietimme aktiviteettivuorokauden Metsäkartanolla ja kävimme vielä rentoutumassa Runnilla. Huikean monipuolinen reissu, joka saa vieläkin hymyn huulille!
Maaliskuun viimeisellä viikolla hyppäsimme taas lentokoneen kyytiin – tällä kertaa määränpäänä oli Portugali. Lähdimme reissuun isolla porukalla ja majoituimme villassa. Portugali oli maana mitä mainioin, mutta valitettavasti reissusta päällimmäisenä mieleen jäi aikuisten jatkuvat nahistelut, huutaminen ja mököttäminen… Täytyy ehdottomasti tehdä maahan uusintareissu, sillä haluan, että mielikuvat ja muistot maasta olisivat positiivisemmat…
Huhtikuu: Portugali, töitä ja nokka kohti Färsaaria
Huhtikuussa tuli reissattua pitkälti kotimaassa – ja lähinnä töiden merkeissä. Kävin valmentamassa someasioita esihenkilöille, päälliköille sekä toimipaikkojen somevastaaville Helsingissä, Porissa ja Lappeenrannassa. Ihan super kivaa päästä opettamaan omaa intohimoa sekä tietenkin reissaamaan ympäri Suomea, mutta pakko myöntää, että mitä pidemmälle kuukausi eteni, sitä väsyneempi olin. Reissuilla haaveilinkin usein kotimme terassista, jonka ehdin alkukuukaudesta sisustaa tosi kivasti! Erityisesti löhöilynurkkaa oli usein ikävä…
Huhtikuun lopussa tein myös jotain uutta ja ihmeellistä (mutta samalla niin mun näköistä), ja lähdin reissuun tuntemattoman tyypin kanssa! Määränpäänä oli ihanampaakin ihanammat Färsaaret. Lähdin reissuun tuntemattoman kanssa ja palasin lopulta ystävää rikkaampana. Ihan mahtavaa!
Toukokuu: kulttuurireittejä ja tentsile-majoitusta
Toukokuu oli matkustelun suhteen melko rauhallinen, mutta töiden puolesta sitäkin kiireisempi. Kävin valmentamassa Lappeenrannassa, kouluttauduin ChatGPT-asioissa ja yritin epätoivoisesti saada maailman valmiiksi ennen kesälomia.
Kuun lopussa oli onneksi tiedossa jotain muutakin, kun lähdimme mieheni kanssa Iisalmen kaupungin järjestämälle viikonloppureissulle. Pääsimme tutustumaan alueen uunituoreisiin kulttuurireitteihin sekä testaamaan tentsile-elämysmajoitusta. Harmillisesti viikonloppuna oli melko myrskyistä, ja telttailun ajan sää muistuttikin enemmän jonkinlaista juhannussääsimulaatiota: vettä satoi vähän väliä ja tuuli oli melkoinen. Telttayötä lukuunottamatta majoituimme Villa Kirmakan Mustikka-mökissä, joka oli paljon enemmän kuin mitä olisimme osanneet odottaa.
Kesäkuu: Eukonkannon MM-kisat – viimeinen reissu somelähettiläänä
Kesäkuun alku oli super kiireinen töiden suhteen. Suhasin valmennusreissuilla Kuopiossa, Mikkelissä ja Helsingissä, ja ilmassa oli vahvaa kisaväsymystä raskaan kauden jälkeen. Muuten kuukausi oli aikamoista matalalentoa matkustelun osalta: Färsaarten jälkeen olisin hirveästi halunnut lähteä jollekin vastaavanlaiselle luontolomalle, mutta en saanut kenestäkään reissuseuraa. Muuten kuukaudesta jäi oikeastaan mieleen vain äitini yllätyssynttärit, jotka järjestettiin meillä. Oli ihanaa, että lähes kaikki kutsutut pääsivät paikalle ja että synttärisankari tuli aidosti yllätettyä!
Kuun lopussa käänsimme auton nokan jälleen kohti Pohjois-Savoa, jossa pääsimme osallistumaan Eukonkannon MM-kisoihin. Samaisella reissulla vuoden mittainen urani Iisalmi & tienoot -somelähettiläänä tuli päätökseen, joten viikonloppuun liittyi paljon vahvoja tunteita, joista vahvimpana oli ehdottomasti kiitollisuus kaikkea koettua kohtaan.
Heinäkuu: matkailua kotimaassa
Heinäkuussa keskityin kotimaan matkailuun, ja pääsin mukaan PR-matkoille Somerolle ja Virolahdelle. Somerolle suuntasimme muutaman matkabloggaajakollegan kanssa ihailemaan paikallisia yrityksiä sekä mielettömän ihania Häntälän notkoja. Virolahdella taas pääsimme tutustumaan muun muassa Bunkkerimuseoon ja samalla pääsimme myös yöpymään pallokorsussa. Kummitustarinat ja alueen historia saivat mielikuvituksen laukkaamaan ja alkuilta oli varsin hysteerinen (monella tavalla), mutta lopulta uni vei voiton. Totesimme siskoni kanssa aamulla, että korsussa oli ihan mielettömän hyvä nukkua! Harmi, ettemme ehtineet viettää siellä toistakin yötä.
Heinäkuussa minuun iski valtava levottomuus. Tuntui kuin koko maailma ympärilläni olisi kuiskinut korviini, että pitäisi lähteä. Olo oli levoton, ja päivä toisensa jälkeen minusta tuntui yhä enemmän siltä, että olin väärässä paikassa.
Heinäkuussa haaveilin erityisen paljon tulevista reissuista. Uppouduin videoiden muodossa Skotlannin nummille ja mystisille saarille ja toisaalta taas tein taustatyötä Albanian ja Kreikan suhteen. Katselin myös myytäviä reissupakuja enemmän kuin koskaan aiemmin yrittäen samalla lievittää kasvavaa levottomuutta – turhaan.
Elokuu: Rukalle rentoutumaan
Kuun vaihdetta tuli vietettyä työkaverin kanssa Rukalla. Reissu oli ihan huikea kaikkine aktiviteetteineen (koskenlasku, kesäkelkkarata, kansallispuistot ja maastopyöräily), ja oli kiva nähdä ja kokea, miten monipuolinen Ruka on myös kesäaikaan.
Kuukauteen mahtui myös blogin muutto. Kesän alussa Rantapallo ilmoitti, että se lopettaa blogialustan syyskuun alkuun mennessä. Pitkään vitkastelin muuton kanssa, sillä en halunnut kuluttaa kesäpäiviä tietokoneella näpertäen. Elokuussa oli kuitenkin pakko ottaa itseä niskasta kiinni, ja niinpä sain blogini vihdoin siirrettyä uuteen osoitteeseen. Suuri kiitos tästä kuuluu Cillalle, joka jaksoi auttaa joka käänteessä – välillä jopa keskellä yötä. Jos olisin värkkäillyt tätä yksikseni, ei hommasta olisi tullut yhtään mitään.
Elokuussa päätimme myös varata siskoni kanssa reissun keväiseen Amsterdamiin. En uskalla hihkua innosta, sillä Damin-reissuni on peruuntunut jo kolme kertaa! Aina on tullut päällekkäisyyksiä tai olen napannut jostain kunnon kevätflunssan. Ehkäpä vihdoin ensi vuonna pääsen ruksimaan tämän kaupungin omilta listoiltani?
Kuun lopussa vietettiin jälleen Nuku yö ulkona -tapahtuma, johon pääsin vihdoin osallistumaan. Tai niin ainakin luulin. Pakkasimme kaverini kanssa repun ja rinkat, ja lähdimme metsään. Ilta oli kuitenkin todella sekava: ensin päädyimme paistamaan tikkupullaa muutaman lapsiperheen kanssa ja kuuntelemaan kiivasta keskustelua liito-oravan ulosteista, jonka jälkeen eksyimme yksille paikalliseen ja sieltä vielä katsomaan tulishowta ja shamaaniesitystä. Kaiken tämän jälkeen päätimme suosiolla lähteä koteihimme. Teltta jäi edelleen koskemattomana autoon.
Syyskuu: äkkilähdöllä Kreetalle
Heti syyskuun alussa suuntasimme Kreikkaan. Määränpäänä oli Rethymnon, Kreetan kolmanneksi suurin kaupunki, josta löytyy rantaviivaa 12 kilometrin verran! Reissussa oli pientä hätiköinnin tuntua alusta loppuun, emmekä sen takia ehkä ihan täysin päässeet lomatunnelmaan. Kreikkalainen keittiö vei kuitenkin sydämeni (vai pitäisikö sanoa kieleni?), joten uskon takuuvarmasti palaavani vielä.
Kotiinpaluun jälkeen työt ottivat jälleen yliotteen, ja reissasin paljon valmentamassa. Lisäksi työskentelin intensiivisesti oman sometiimini kanssa. Oli ihana päästä kouluttamaan innokkaita tyyppejä somen maailmaan – ja jälkeenpäin toki seurata heidän tekemäänsä työtä.
Syyskuussa meidän piti myös suunnata Elinan kanssa Skotlantiin, mutta arki ja sen kiireet tulivat väliin; olin joka viikko töiden puolesta tien päällä ja niin paljon kuin reissua odotinkin, oli helpotus, kun yhdessä tuumin totesimme, että nyt ei vaan pysty, vaikka kuinka haluaisi.
Lokakuu: matkasuunnitelmien hautaamista
Optimisteina siirsimme Skotlannin matkan lokakuulle, mutta koska työreissut eivät vähentyneet (päinvastoin!), jouduimme Elinan kanssa hautaamaan haaveen tältä vuodelta kokonaan. Harmitus oli suuri, sillä olin jo ehtinyt maalailla mielessäni sumuiset nummimaisemat…
Muutenkaan lokakuussa ei juuri ihmeempiä tapahtunut: tuli kotoiltua ihan kunnolla, tehtyä pientä pintaremonttia ja sisustettua keskeneräisiä huoneita. Uskaltauduin jopa ostamaan muutaman huonekasvin, joista osa tosin on jo kuollut. Kerrankin paikallaanolo ei ahdistanut, joten koetin nauttia siitä täysin siemauksin.
Marraskuu: maailma valmiiksi ennen vuodenvaihdetta
Marraskuu oli yhtä harmautta – sekä pään sisällä että sen ulkopuolella. Tein viikon putkeen töitä nukkumatta ainuttakaan kokonaista yötä ja reissasin ympäri Suomea valmennuksissa ja asiakastapaamisissa. Lähes aina auton rattiin hypätessäni toistelin itselleni, että olen sankari, jos selviän tästä vuodesta. Pitkillä ajomatkoilla true crime -podcastit ja radio SuomiRäpin soittolista tulivat tutuiksi.
Blogi oli koko kuukauden täysin retuperällä. Koetin väkisin keksiä jotain kirjoitettavaa – huonolla tuloksella ja koin tästä äärettömän huonoa omaatuntoa. Vaikka kyseessä onkin harrastus, haluaisin hoitaa tätäkin elämäni osa-aluetta mahdollisimman hyvin…
Kuukauden puolivälissä onnistuin nappaamaan itselleni kolmannen kerran koronan: Ääni oli kokonaan poissa muutaman päivän (nämä olivat mieheni onnenpäivät), hengästyin jo siitä, kun nousin sängystä ja aivastelin taukoamatta.
Marraskuun lopussa aloin saada tarpeekseni ympäripyöreistä työpäivistä, joten nappasin Black Week -tarjouksesta hetken mielijohteesta lennot Brysseliin. Ajattelin, että joulumieli on varmaan tänäkin vuonna haettava Suomen rajojen ulkopuolelta.
Tasan kuukautta ennen joulua saimme myös Elinan kanssa lyötyä lukkoon seuraavan matkakohteemme. Vaikka reissun ajankohta onkin vasta myöhemmin keväällä, päätimme ostaa lentoliput jo nyt. Tekisi niin hurjan paljon mieli hihkua reissusta jo etukäteen, mutta totuttuun tapaan pidämme määränpään salaisuutena. Arvauksia saa toki heittää!
Joulukuu: Brysselin joulumarkkinat ja pakko vetää käsijarrusta
Joulukuussa työtahti kiihtyi (jos mahdollista) entisestään. Viimeiset työkeikat veivät minut Tampereelle, jossa pääsin vetämään viestintävalmennusta yhdessä muiden asiantuntijoiden kanssa. Setti parani kerta kerralta, ja oli ihana päästä kuuntelemaan opiskelijoiden ajatuksia siitä, mikä asiantuntijaviestinnässä jännittää tai jopa pelottaa, ja lähteä sitten yhdessä kumoamaan näitä ennakkoluuloja.
Kuukautta varjosti marraskuun alussa alkanut sairastelu. Yskin kaksi viikkoa yötä päivää, enkä enää saanut nukuttua kuin muutamien minuuttien jaksoissa. Tasan kuukauden jatkuneen sairastelun jälkeen päätin vihdoin mennä lääkäriin. Varovaisesti ja hieman anteeksipyydellen, sillä ajattelin kuormittavani päivystystä turhaan. Lopputuloksena kuitenkin oli alkavaa poskiontelon, keuhkoputken ja aivokalvon tulehdusta. Minulle määrättiin melko vahva lääkekuuri, ja morfiinipohjainen lääkitys sai nuppini sekaisin: olin todella väsynyt ja saatoin nukahtaa missä tahansa, vaikka kesken lauseen. Annostus pidettiin todella pienenä aiempien huonojen kokemusteni takia, joten tällä kertaa en sentään hallusinoinut. Jouduin kuitenkin vetämään töiden osalta käsijarrua ja toteamaan, että loppuvuosi menee itseä parannellessa. Vahvojen kolmiolääkkeiden takia en voinut hypätä autonrattiin ja Teams-kokouksetkin tuntuivat mahdottomilta, sillä saatoin todella nukahtaa ihan tuosta vaan.
Ehdimme vielä tämän vuoden puolella piipahtaa Brysselissä – tosin hieman eri aikataululla kuin mitä olimme alunperin suunnitelleet. Kävimme kiertämässä pakolliset nähtävyydet, mutta muuten otimme rennosti. Lääkekuurista huolimatta olo oli edelleen huono ja väsynyt, enkä pystynyt juurikaan kävelemään, sillä oireet alkoivat heti; hengenahdistusta, pyörrytystä ja oksetusta. Tasapainon kanssa oli myös häikkää, sillä tuntui kuin olisin ollut keinuvassa laivassa. Nukuin pahimmillaan kolmet päiväunet (normaalisti en nuku ensimmäisiäkään) päivässä ja siihen vielä yli 10 tunnin yöunet.
Toivon todella, että oireet alkavat hiljalleen helpottaa, jotta ensi vuosi alkaisi hieman energisemmissä ja terveemmissä merkeissä.
Tältä näytti siis Reissukuumeen ja allekirjoittaneen vuosi 2023. Toivon, että ensi vuonna pääsen taas seikkailemaan uusiin, mielenkiintoisiin kohteisiin, tutustumaan loistotyyppeihin sekä panostamaan omaan hyvinvointiin ja jaksamiseen. Tässä kohtaa otan kuitenkin (kuvitellun) lakin nöyränä kouraan ja kiitän teitä seuraajani, että olette olleet mukana – joko täällä blogin puolella tai muissa somekanavissa! Olisi mielenkiintoista kuulla, onko joku tänä vuonna kirjoittamistani postauksista jäänyt erityisesti mieleen!
Lue myös:
Todella monipuolinen matkavuosi sinulla. Oletko tulossa matkamessuille myös tänäkin vuonna? Jos olet, ehkä nähdään siellä!
Kiitos Mikko! Täytyy tosiaan toivoa, että tänäkin vuonna on paljon reissuja ja seikkailuja tiedossa! 🙂 Ja joo, olen tulossa Matkamessuille! Mitä päivää olitte ajatelleet?
Torstaina ollaan paikalla ainakin, perjantaina ei olla. Viikonloppu, erityisesti lauantai, on harkinnassa.
Hieno reissuvuosi takana, vaikka myös sairastelua sattuikin matkan varrelle. Ihan fiksua myös joskus siirtää matkahaaveita tuonnemmas, jos tuntuu, että on liian kiireistä. Ei se Skotlanti sieltä onneks mihinkään katoa 🙂 Postauksista mieleen jäi parhaiten tietenkin Färsaaret ja myös Venetsia.
Hyviä reissuja tälle uudelle vuodelle!
Näinpä, Skotlanti tosiaan on ja pysyy 🙂 Kiva kuulla, että Färsaaret ja Venetsia on jääneet mieleen! Niistä oli tosi kiva kirjoitella 🙂
Oikein mahtavaa reissuvuotta sinnekin!
Upea reissuvuosi takana ja monia mielenkiintoisia kohteita. Postauksista on parhaiten jäänyt mieleen Färsaaret. Mutta nyt alkoi kiinnostamaan mitä Oulussa tapahtui, koska kukaan ei halunnut poistua hotellista? Oulu ei sinällään kuulosta niin vaaralliselta paikalta. 🙂
Oulussa multa yritettiin viedä laukku keskellä päivää 😀 Kauppakeskus, jonka läpi kävelin, oli täynnä porukkaa, jotka oli vetäneet joko alkoa tai huumeita, ja meno oli sen mukaista. En tiedä, oliko astetta villimmät päivät menossa, mutta moni koki meiningin siellä arveluttavaksi, eikä siksi halunnut liikkua yksin.
Teidän Färsaarten matka oli ihan mielettömän hieno ja myös jutut sieltä! Kiitos vielä kaikista mahtavista vinkeistä kohteen suhteen <3 Oikein hyvää tulevaa matkailuvuotta! Toivottavasti törmäillään jälleen jollain reissulla 🙂
Kiva kuulla, että Färsaarten postaukset jäi mieleen ja että niistä oli jeesiä! 🙂 Färsaaret oli kyllä heittämällä paras reissu viime vuodelta! Teidänkin postauksia sieltä oli tosi kiva lukea 🙂 Ja mahtavaa, että saari-innostus tarttui teihinkin 😉
Toivottavasti törmätään taas pian! 🙂
Aktiivinen reissuvuosi teillä(kin) takana. Minulla Kreeta on ”kertausreissuna” ollut listoilla jo pitkään, mutta aina muut kohteet ajavat sen ohi 🙂 Kamala tuo norokokemus!
No mutta ehkäpä tänä vuonna sitten Kreetalle? 🙂 Ja juu, noroa en halua saada enää ikinä uudestaan 😀
On sulla ollut todella hieno reissuvuosi. Paljon on hyvää tapahtunut. Harmillista, että sairauksia myös. Mutta et ole ainoa. Itse olin kipeä useasti. Koronasta hajuaisti ei taida parantua koskaan.
Joo, tuntuu että koronan ”jälkioireina” on vaikka mitä. Mullakaan ei ole hajuaisti täysin palautunut ja sen lisäksi mua alkaa nykyään oksettaa tosi herkästi :/
Färsaarten jutut ei unohdu. Eikö ystävyytesi Elinan kanssa. Toivottavasti nähdään matkamessuilla!
Kiitos Mari! Ihana kuulla, että juuri nämä jutut jäivät tästä vuodesta mieleen 🙂 Ja todellakin, toivottavasti törmätään messuilla!
Olipa tätä postausta ihana & kiva lukea, luin hitaasti ja uppoutuen sun vuoteen! Uskon todella, kun sanot että olisit voinut oikeasti nukahtaa kesken teamskokouksen, hurja tuo aivokalvontulehduksen alku, huh. Hyvä että päädyit lääkäriin ja viisasta ottaa aikaa itselleen ja hoitaa itsensä kunnolla kuntoon. Mä olin jo ehtinyt unohtaa tuon Skotlannin reissun! 😀 Muuten vaikutti tosi monipuoliselta reissuvuodelta ! 🙂
Ihanan elämänmakuinen vuoden kooste, vaikka elämällä on tapana kyllä tulla väliin suunnitelmiin. Toivottavasti tänä vuonna pääset suunnitellusti reissuihin ja on muutenkin antoisa vuosi! 🙂
Komppaan Sariannea, tämä oli todellakin elämänmakuinen vuosikooste ilman turhaa kaunistelua tai kuorruttamista! Hienoja reissuja, ja minullekin on erityisesti jäänyt mieleen teidän Färsaarten reissu! Nurjana puolena sitten tuo hurjalta kuulostava työtahti ja sairastumiset, yritähän todella malttaa levätä kunnolla! Ja heh, niin tunnistan tuon lääkäriin menemisen viivyttelemisen, omien oireiden vakavuuden kyseenalaistamisen ja ”anteeksipyytelemisen”, vaikka totta kai sen tiedostaa että pitäisi mennä mielummin ajoissa kuin turhan myöhään…
Hieno kooste ja kiva reissuvuosi on ollut. Ehkä törmätään matkamessuilla.
Tykkään kovasti lukea näitä muiden matkakoosteita ja aika hengästyttävän paljon olet ehtinyt kokea. Harmi kuulla noista sairasteluista ja voin kyllä samaistua – itsekin olen ollut enemmän kipeänä kuin vuosiin. Toivotaan terveempää uutta vuotta!
Todella paljon takana mielenkiintoisia reissuja, ja tuo somelähettiläsvuosi oli varmasti ikimuistoinen 🙂 Kaiken kaikkiaan hyviä ja tulevia retkiä myös tälle vuodelle ja ennen kaikkea terveyttä! Näitä matkakoosteita on kiva lueskella, niin kuin muutkin ovat jo todenneet.
Aikamoinen vuosi sinulla ollut <3 Niin hyvässä kuin vähän rankemmassakin. Uusia kivoja reissuja, mutta varmasti tuo kova sairastelu varjostanut paljon mieltä.. :/ Annahan itsellesi aikaa ja rentoudu, älä pode huonoa omaatuntoa mistään ja anna vähän virran viedä jos vain mahdollista. Paljon iloa ja uusia kivoja juttuja toivon sinne tähän uuteen vuoteen! 🙂